SAFA
  • Amos Rex

  • Lallukan taiteilijakoti

  • Uusi lastensairaala

  • Tiedekulma

  • Tuupalan alakoulu ja päiväkoti

Amos Rex

Amos Rex -taidemuseo avautuu yleisölle 30.8. Pääosin maan alle sijoittuvista näyttelytiloista syntyy kiehtova arkkitehtoninen ”luolasto”, joka on toteutettu ilmavasti ja yksinkertaisesti. Suuret valoaukot luovat välillisen yhteyden ulkopuoliseen kaupunkitilaan ja antavat luonnonvaloa aulatiloihin. Valoaukkojen vapaa geografia muodostaa ”luonnonmaiseman” Lasipalatsin pihalle ja haastaa vanhan arkkitehtuurin sympaattiseen vuoropuheluun.

Kuvat: Tuomas Uusheimo ja Mika Huisman


  • Arkkitehtuuri: JKMM Arkkitehdit (Asmo Jaaksi (pääsuunn.), Freja Ståhlberg-Aalto ja Katja Savolainen (proj. ark.), Päivi Meuronen (sis. ark.), Katariina Takala, Edit Bajsz, Christopher Delany, Noora Liesimaa, Markus Manninen, Marko Pulli, Jarno Vesa, Jussi Vepsäläinen, Teemu Kurkela, Samuli Miettinen, Juha Mäki-Jyllilä)
  • Tilaaja: Föreningen Konstsamfundet
  • Urakoitsija: Haahtela-rakennuttaminen Oy (projektinjohtopalvelu)
  • Sijainti: Helsinki
  • Laajuus: 12 906 m2
  • Valmistumisvuosi: 2018

Esiraadin perustelut

Helsinkiin on syntymässä kansainvälisen tason museokeskittymä, kun sen keskeinen, kokoava elementti, uusi Amos Rex -taidemuseo, avautuu Lasipalatsin yhteyteen. Uusi museo luo kaupunkitilaan ja sen julkiseen käyttöön magneettisen navan, joka sitoo yhteen usean läheisen taidelaitoksen: HAMin, Taidehallin, Kiasman sekä Ateneumin.

Idean isä, museonjohtaja Kai Kartio on visioinut rohkean avauksen vanhan rakennuksen ja uuden visuaalisen murroksen rajapinnan jännitteestä. Pääosin maan alle sijoittuvista näyttelytiloista syntyy kiehtova arkkitehtoninen ”luolasto”, joka JKMM Arkkitehtien käsittelyssä on toteutettu ilmavasti ja yksinkertaisesti. Suuret valoaukot luovat välillisen yhteyden ulkopuoliseen kaupunkitilaan ja antavat luonnonvaloa aulatiloihin. Valoaukkojen vapaa geografia muodostaa ”luonnonmaiseman” Lasipalatsin pihalle ja haastaa vanhan arkkitehtuurin sympaattiseen vuoropuheluun. Museon pääsisäänkäynti tapahtuu vanhan Bio Rexin ovista ja Lasipalatsin sisätiloista on tehty taitavasti saumaton osa museokokemusta.

Amos Rex -taidemuseon toteutuksessa on muistumia 60-luvun tulevaisuususkosta ja tämän päivän biomorfisesta arkkitehtuurista. Tilat ja toteutus luovat uudenlaisen toiminnallisen typologian suomalaiseen arkkitehtuuriin: näyttelytilat saavat lopullisen muotonsa vasta taiteilijoiden käsissä arkkitehtuurin asettuessa taustalle näyttämön rooliin. Tätä korostaa museon avajaisnäyttely, jossa esitellään japanilaisen taiteilijaryhmän teamLabin vuorovaikutteinen virtuaali-installaatio. Amos Rexissä menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus kohtaavat uutta luovalla, kiinnostavalla tavalla.

Lallukan taiteilijakoti

Arkkitehti Gösta Juslenin piirtämää, vuonna 1933 valmistunutta Lallukan taiteilijakotia pidetään yhtenä maamme funktionalistisen arkkitehtuurin merkkiteoksista. Vuonna 2017 valmistui suuri korjaushanke, jolla turvattiin arvokkaan rakennuksen ja yhteisön tulevaisuus. Korjaussuunnittelussa luotettiin rakennuksen alkuperäiseen, voimakaspiirteiseen arkkitehtuuriin.

Kuvat: Jussi Tiainen


  • Arkkitehtuuri: Arkkitehtitoimisto Freese Oy (pääsuunnittelija arkkitehti Simo Freese, arkkitehti Eva Knif, sisustusarkkitehti Anu Halme sekä arkkitehtiopiskelijat Mari Haavisto, Erno Kouvonen ja Hilda Uusitalo), värisuunnittelu professori Vilhelm Helander ja arkkitehti Jaakko Penttilä
  • Tilaaja: Juho ja Maria Lallukan taiteilijakotisäätiö
  • Urakoitsija: Consti Julkisivut Oy
  • Sijainti: Helsinki
  • Laajuus: 8 300 m2
  • Valmistumisvuosi: 2017

Esiraadin perustelut

Arkkitehti Gösta Juslenin piirtämää Lallukan taiteilijakotia pidetään yhtenä maamme funktionalistisen arkkitehtuurin merkkiteoksista. Juho Lallukan testamenttivaroin rakennettu taiteilijoiden asuin- ja ateljeetalo oli valmistuessaan vuonna 1933 Suomen ensimmäinen varta vasten taiteilijoille rakennettu talo, ja taiteilijakoti-instituutiona maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Talo, joka toimii edelleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan, suojeltiin rakennussuojelulailla vuonna 2012 arkkitehtonisen, kulttuuri- ja henkilöhistoriallisen sekä kaupunkikuvallisen arvonsa perusteella. Erityisen arvokkaita ja harvinaisia ovat 1930-luvun sisätilat: juhlavat, pintakäsittelyiltään ja väreiltään runsaat ja loistokkaat yhteistilat sekä kotoisat ja valoisat ateljeet.

Rakennuksessa toteutettiin vuosina 2012–2017 eri rahoitustahojen merkittävällä tuella suuri korjaushanke, jolla turvattiin arvokkaan rakennuksen ja yhteisön tulevaisuus. Taiteilijakodissa uusittiin talotekniikka, korjattiin vesikatto, alkuperäiset ikkunat, julkisivurappaukset ja -maalaukset, modernisoitiin kylpyhuoneet ja keittiöt sekä restauroitiin palauttaen arvokkaat sisätilat. Korjaussuunnittelussa luotettiin rakennuksen alkuperäiseen, voimakaspiirteiseen arkkitehtuuriin. Tilaratkaisut pyrittiin säilyttämään, ja talotekniikan uusimisen edellyttämät laajat rakenneavaukset korjattiin alkuperäistä vastaavia materiaaleja ja työtapoja käyttäen.

Korjauksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Freese Oy, julkisten tilojen erikoismaalaustyönä toteutetun ennallistavan värityksen professori Vilhelm Helander.

Uusi lastensairaala

HUS:n Uusi lastensairaala avautuu syyskuussa. Rakennuksen arkkitehtuuri painottaa perinteisestä sairaalasuunnittelusta poiketen lapsipotilaiden ja heidän omaistensa viihtyvyyttä ja arjen sujuvuutta. Suuresta koostaan huolimatta Uuden lastensairaalan arkkitehtuurissa korostuvat avoimuus, kontakti ympäristöön ja lasten huomioiminen sairaanhoidon erityisryhmänä.

Kuvat: Tuomas Uusheimo


  • Arkkitehtuuri: Arkkitehtitoimisto SARC ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivula: Antti-Matti Siikala (SARC), Sarlotta Narjus (SARC), Sakari Forsman (SARC), Susanna Kalkkinen (ARRK), Nina Tallberg (SARC) Riitta Pikkuhookana (ARRK) Mika Avela (ARRK) Anita Kiiveri (SARC) Tiina Torna Sandblom (SARC) Tuulikki Raivio (SARC) Román Cisneros Belenguer (SARC) Pi von Pfaler (SARC) Markus Kuusela (ARRK) Petri Oksanen (ARRK) Mikko Sinervo (ARRK) Emilia Åman (SARC) Erno Honkonen (SARC) ja Pasi Hämäläinen (SARC), Anne Tervasmaa (SARC) ja Krister Andersson (ARRK)
  • Tilaaja: Säätiö Uuden Lastensairaalan Tuki
  • Urakoitsija: SRV Rakennus Oy
  • Sijainti: Helsinki
  • Laajuus: 47 777 m2
  • Valmistumisvuosi: 2018

Esiraadin perustelut

HUS:n Uusi lastensairaala on prosessina vaikuttava esimerkki siitä, miten tämän päivän kansalaisyhteiskunta voi toimia käynnistäjänä ja toimeenpanevana voimana suurissa yhteiskunnan kannalta merkittävissä hankkeissa. Samalla se kertoo myös, kuinka arkkitehtuuri voi tukea yhteisesti asetettuja tavoitteita ja tuoda ihmisten toimintaympäristöön pysyvää lisäarvoa, joka vaikuttaa myönteisesti jokapäiväiseen arkeen ja kuvastaa hyvinvointiyhteiskunnan arvoja.

Arkkitehtitoimisto SARCin ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivulan suunnitteleman Uuden lastensairaalan arkkitehtuuri painottaa perinteisestä sairaalasuunnittelusta poiketen lapsipotilaiden ja heidän omaistensa viihtyvyyttä ja arjen sujuvuutta usein vaikeissa olosuhteissa. Rakennus palvelee sairaalaprosessin kannalta keskeisiä toimintoja – kuitenkin huomaamattomasti, lempeästi ja alleviivaamatta – ja tukee vahvasti uusien potilaan hyvinvointia korostavien toimintamallien toteutumista. Suuresta koostaan huolimatta Uuden lastensairaalan arkkitehtuurissa korostuvat avoimuus, kontakti ympäristöön ja lasten huomioon ottaminen sairaanhoidon erityisryhmänä. Rakennus on sovitettu taitavasti mittakaavallisesti vaativaan ympäristöön, ja värimaailma sekä sisällä että ulkoarkkitehtuurissa on positiivista ja arkailematonta.

Uusi lastensairaala tuo esiin arkkitehtuurin mahdollisuudet, kun pyritään inhimillistämään perinteisiä instituutioita ja tuomaan ne lähemmäs ihmistä siten, että palvelujen käyttäjien kokemukset olisivat mahdollisimman positiivisia.

Tiedekulma

Alun perin arkkitehti Toivo Korhosen vuonna 1977 suunnittelema yliopiston vanha hallintorakennus on peruskorjattu vuonna 2017 mittavalla muutoksella uudeksi Tiedekulmaksi. Uusi vanha rakennus on saanut onnistuneen nykypäivityksen, joka kilpailee toiminnallisuudellaan uudisrakennusten kanssa. Helsingin yliopiston Tiedekulmarakennus tukee arkkitehtuurillaan ajatusta uudenlaisesta ja monipuolisesta tieteen kohtaamispaikasta, jonne on matala kynnys mennä.

Kuvat: Tuomas Uusheimo ja Mika Huisman


  • Arkkitehtuuri: JKMM Arkkitehdit (Teemu Toivio ja Asmo Jaaksi (pääsuunn.), Reetta Aarnio, Johanna Mustonen, Christopher Delany, Rami Lehtimäki, Anniina Koskela, Kirsti Larja, Johanna Raukko, Teemu Kurkela, Samuli Miettinen, Juha Mäki-Jyllilä)
  • Tilaaja: Helsingin yliopisto
  • Urakoitsija: SRV Rakennus Oy
  • Sijainti: Helsinki
  • Laajuus: 13 332 m2
  • Valmistumisvuosi: 2017

Esiraadin perustelut

Opiskelu ja oppiminen on muuttumassa nuoruuteen liittyvästä elämänvaiheesta yhä enemmän elämänpituiseksi matkaksi. Nykyisin puhutaan mikro-oppimisesta, joka tapahtuu tarpeen mukaan, tilanteesta riippuen ja eri elämänvaiheissa, läpi koko elämän. Helsingin yliopiston uusi Tiedekulma-konsepti vastaa tähän uuteen oppimis- ja toimintatarpeeseen: se tarjoaa monipuolista tietoa eri muodoissaan kaikille asiasta kiinnostuneille. Helsingin ydinkeskustan Tiedekulmarakennus tukee arkkitehtuurillaan erinomaisesti ajatusta uudenlaisesta ja monipuolisesta tieteen kohtaamispaikasta, jonne on matala kynnys mennä.

Alun perin arkkitehti Toivo Korhosen vuonna 1977 suunnittelema yliopiston vanha hallintorakennus on peruskorjattu vuonna 2017 mittavalla muutoksella uudeksi Tiedekulmaksi JKKM Arkkitehtien toimesta. Uusi vanha rakennus on saanut onnistuneen nykypäivityksen, joka kilpailee toiminnallisuudellaan erinomaisesti uudisrakennusten kanssa. Katujulkisivut on päivitetty neutraaliksi, yhtenäiseksi pinnaksi, joka heijastaa ympäröivien arvorakennusten julkisivuja. Sisääntulojen ”nielut” molemmilta kaduilta ohjaavat tulijan helposti sisämiljööseen, jossa näkyy ja tuoksuu puu sekä korostuu vahva materiaalituntu. Sisäaulan veistosmaiset kattoikkunat tuovat luonnonvaloa keskeiseen tapahtumatilaan ja kahvilaan, joka muodostaa klassisen ”agoran” kohtaamisille. Kerrosten toimistotilat ovat avoimia ja valoisia ja niihin sijoittuvat muun muassa startup-yritysten toimitilat. Kokonaisuutena rakennus tuo digiaikaan vahvan paikan hengen ja materiaalien läsnäolon, mikä on virkistävää ja ajatonta.

Tuupalan alakoulu ja päiväkoti

Vuonna 2018 valmistunut Tuupalan alakoulu ja päiväkoti Kuhmossa on kaunis esimerkki käyttörakentamisesta, joka tarjoaa puitteet lasten ja heidän kasvattajinaan toimivien opettajien arkeen. Kokonaisuus muodostuu yksinkertaisista, kuutiomaisista lautaverhoilluista päärakennusmassoista, sekä piharakennuksista. Sisätilassa paikallisesti tuotettujen CLT-elementtien puupinta on näkyvissä monissa paikoin.

Kuvat: Mikko Auerniitty


  • Arkkitehtuuri: Alt Arkkitehdit Oy (Antti Karsikas, Ville-Pekka Ikola, Tuomas Niemelä ja Kalle Vahtera) ja Arkkitehtitoimisto Karsikas (Martti Karsikas)
  • Tilaaja: Kuhmon kaupunki
  • Urakoitsija: Rakennusliike Kuoma Oy
  • Sijainti: Kuhmo
  • Laajuus: 6 165 m2
  • Valmistumisvuosi: 2018

Esiraadin perustelut

Koulurakentaminen on viime aikoina ollut uutisissa usein negatiivisessa valossa. Kosteusongelmista kärsineitä kouluja sekä päiväkoteja on jouduttu poistamaan käytöstä ja jopa purkamaan ennen aikojaan. Tämän seurauksena monilla paikkakunnilla on tarve uusille rakennuksille. Fyysisen terveyden lisäksi rakennukset vaikuttavat myös henkiseen vireyteemme. Koulu- ja päiväkotirakennusten arkkitehtuuri muovaa kokonaisten ikäluokkien maailmankuvaa tarjoamalla puitteet lasten – ja heidän kasvattajinaan toimivien opettajien – arkeen. Suurten ja näyttävien kaupunginosakeskuksien (jollaisina monet koulut nykyisin toimivat) ohella tämä koskee myös pienempiä rakennuksia.

Alt Arkkitehtien ja Arkkitehtitoimisto Karsikkaan suunnittelema Tuupalan puukoulu Kuhmossa on kaunis esimerkki tällaisesta käyttörakentamisesta. Kokonaisuus muodostuu yksinkertaisista, kuutiomaisista lautaverhoilluista päärakennusmassoista, sekä piharakennuksista. Niiden synnyttämä tilasarja tarjoaa sympaattisia, kauniisti rajattuja tiloja päiväkoti- ja alakouluikäisille käyttäjille. Sisätilassa paikallisesti tuotettujen CLT-elementtien puupinta on näkyvissä monissa paikoin. Huoneet kerääntyvät miellyttävien aulojen ympärille. Korkea aulatila portaineen ja luonnonvaloineen on kauniisti toteutettu. Huolellisesti suunniteltu arkkitehtuuri ja onnistunut akustiikka muodostavat muistettavaa, monikäyttöistä, mittakaavaltaan vaihtelevaa sekä viihtyisää tilaa käyttäjien vivahteikkaan elämänmenon näyttämöksi.

Tuupalan puukoulu on ilahduttava muistutus siitä, että inspiroivaa, kokonaisvaltaisesti terveellistä elinympäristöä on mahdollista rakentaa myös sellaisissa hankkeissa, joiden käytössä ei ole erityisen mittavia taloudellisia resursseja.