SAFA

Valitsija

 

Eduskunnan entinen puhemies Paavo Lipponen.

 

Paavo Lipponen

Paavo Lipponen opiskeli Yhdysvalloissa amerikkalaista kirjallisuutta ja filosofiaa ja valmistui valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan kansainvälinen politiikka. Hän toimi mm. Sosialidemokraattisen puolueen (SDP) kansainvälisten asiain sihteerinä ja Suomen ulkopoliittisen instituutin johtajana. Poliitikkona hän on toiminut SDP:n puheenjohtajana, kansanedustajana, pääministerinä ja eduskunnan puhemiehenä.

Lipposen pääharrastuksena on arkkitehtuuri. Sitä varten hän on tehnyt matkoja Euroopan kaupunkeihin Roomasta Kööpenhaminaan ja Pietarista Lontooseen, erityisesti tutkien barokin aikakauden rakennuksia. Hänen mieliarkkitehtinsä barokin ajalta ovat Borromini, Guarini, Neumann, Fischer von Erlach ja Rastrelli. Myöhemmiltä aikakausilta Lipposta on kiinnostanut jugend ja moderni suomalainen funktionalismi.

1980-luvulla Lipponen osallistui Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä aktiivisesti keskusteluun Helsingin keskustan, etenkin Töölönlahden kehittämisestä. Hän vastusti laajoja monumentaaliaukioita käyttäen perusteluina mm. toisena pääaineenaan opiskelemansa sosiaalipsykologian antamia argumentteja. Lipposen mielestä alutta oli rakennettava siten, että syntyy intiimejä aukioita Camillo Sitten ajattelun pohjalta.

Lipposen pääministeriaikana valmistui Suomen ensimmäinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma vuonna 1998. Hänen hallituksensa edistivät puurakentamista, esimerkkeinä Lahden Sibelius –talo ja Euroopan metsäinstituutin päärakennus Joensuussa. Alvar Aallon 100-vuotisnäyttelyn avajaisissa New Yorkissa Lipponen esitti Aalto –akatemian perustamista, mikä sitten tapahtuikin. Hän toimii Ranskassa hallituksen puheenjohtajana Alvar Aalto en France -yhdistyksessä, jonka tehtävänä on suojella ja kunnostaa Aallon suunnittelemaa Maison Louis Carreta, Lipponen on esitelmöinyt arkkitehtuurista mm. Suomessa, Ranskassa ja Itävallassa. Nykyisin Lipponen toimii erityisesti rakennetun kulttuuriperinnön suojelemiseksi.

Lipponen on julkaissut artikkeleita ja kirjoja kansainvälisistä kysymyksistä, kaksi muistelmateosta sekä esseekirjan Järki voittaa, joka ilmestyi päivitetyssä muodossa saksaksi Berliinissä 2014 nimellä Die Vernunft siegt. Hän toimii aktiivisesti ruotsin ja saksan kielen taidon edistämiseksi.

Paavo Lipponen on naimisissa filosofian tohtori Päivi Lipposen kanssa ja hänellä on kolme tytärtä.

 


Valitsijan perustelut

Arkkitehtuurin harrastajana olen hyvin tietoinen siitä, että Finlandia-palkinnon voittajan valinnassa on otettava huomioon useita perusteita: rakennuksen muoto, sen soveltuvuus käyttötarkoitukseensa, rakenteelliset ratkaisut mukaan lukien materiaalit, sovittautuminen kaavaan ja kaupunkinäkymään sekä kustannukset. Näitä voidaan painottaa eri tavoin.

Kaikki neljä ehdokasta ovat vahvoja kaikilla perusteilla. Voimme olla niistä ylpeitä; ne pitävät Suomen maailman ehdottomalla huipulla arkkitehtuurissa. Jokainen niistä on omalla tavallaan hyvinvoinnin temppeli: hengellisen, kulttuurisen, ruumiillisen ja sosiaalisen.

Railo, Arkkitehtityöhuone APRT Oy:n suunnittelema Rovaniemen keskuskentän katsomorakennus, kohoaa monumentaalisena kaupungin maamerkiksi. Se istuu täydellisesti Alvar Aallon vuonna 1945 suunnittelemaan ”poronsarvikaavaan”. Rovaniemi alkoi tuolloin nousta tuhkasta ylpeäksi Aalto-kaupungiksi, joka kilpailee Jyväskylän kanssa Suomen Aalto-pääkaupungin asemasta.

Rakennuksena Railo on itsessään riittävä – se ei välttämättä vaadi vastakappaleita kadun toiselle puolelle, jotta syntyisi railovaikutelma. Lähestyttäessä rakennusta päädyn suunnasta Railo näyttää valtavan korkealta. Huomio kiinnittyy sekä kadunpuolen aaltoilevaan muotoon että teräksisiin, osittain puulla päällystettyihin rakenteisiin. Vaikutelma on ilmavampi kuin olisi betonivaihtoehdossa.

Railon katsomon katto ei ole mikään lippa, sillä päätyseinät antavat tunnun suljetummasta tilasta.

Kaksine tasoineen katsomo on taitavasti suunniteltu kenttätapahtuman näkemistä varten. Eriväriset tuolit vahvistavat viihtyvyyttä. Talo toimii hyvin eri käyttäjäryhmien näkökulmasta: katsomoon pääsee vaivatta, pelaajat voivat mennä sisään suoraan bussista, tanssisali voidaan muuttaa kokoussaliksi ja VIP-osastolla voidaan järjestää vaikkapa kaupungin edustustilaisuuksia.

Suuren monitoimitalon rakennuskustannukset ovat olleet ällistyttävän pienet, alle viisi miljoonaa euroa. Jostakin on pitänyt tinkiä, mutta niin käy kaikissa hankkeissa, varsinkin julkisissa, eikä tinkiminen näy Railossa.

Keskuskenttä soveltuu myös muun muassa yleisurheiluun ja muihin lajeihin ympäri vuoden. Katsomon ansiosta paikalla voidaan järjestää erilaisia tapahtumia talviriehasta paraateihin. Monumentaalikatsomo vaatii vielä kentän vastapuolelle uuden, yhtä tiukat arkkitehtoniset vaatimukset täyttävän katsomon.

Koko keskuskentän aluetta on hyvä kehittää sekä urheilupuistona että elimellisenä, keskustaan liittyvänä rakennettuna ympäristönä. Tähän ja Railon käytettävyyteen tarvitaan ehdottomasti silta Poromiehentien yli yhdistämään urheilukeskus ja kulttuurikeskus Korundi.

Uskollisuus Aallon kaavaa kohtaan kannattaa Rovaniemeä suomalaisen arkkitehtuurin ja hyvinvointisuunnittelun näyteikkunana. Aallon suunnittelemista rakennuksista ja miljöistä on pidettävä huolta.

Valintaani vaikutti tunneside pohjoiseen. Vietin ensimmäiset viisi elinvuottani Lapissa. Haluan valinnallani kiinnittää maailman huomion pohjoiseen, jossa tehdään huippuarkkitehtuuria ja paljon muuta maailmanluokkaista. Markkinoimme maatamme liiaksi eksotiikalla.

Valintani ratkaisi lopulta paikalla kokemani arkkitehtuurielämys. Kävelin kentän poikki ja käännyin katsomaan Railon päänäkymää, katsomoa. Näin muodoltaan täydellisen rakennuksen, ikään kuin antiikin temppeli olisi noussut pohjoisen taivaan alle.