SAFA

ARKKITEHTUURIN FINLANDIA 2021 -EHDOKKAAT

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon 2021 saa Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri. Lue Esa Saarisen perustelutekstit.

  • Ylivieskan kirkko

  • Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri

  • Helsingin kaupunkiympäristötalo

Ylivieskan kirkko

Uusi Ylivieskan Pyhän kolminaisuuden kirkko valmistui keväällä 2021 korvaamaan tulipalon tuhoaman, 1700-luvulla rakennetun kirkon. Vanhan kirkon raunioille on perustettu muistokirkko, jonka hiiltyneistä hirsistä koottu risti muistuttaa palosta. Arkkitehtuuri on selkeää ja pelkistettyä, muodot harkittuja ja geometria hallittua. Painovoiman tunteesta huolimatta kirkon tärkein rakennusaine on valo.

Kuvat: Tuomas Uusheimo


  • Arkkitehtuuri: Arkkitehtitoimisto K2S Oy / Kimmo Lintula (pääsuunnittelu), Niko Sirola, Mikko Summanen, Sasu Marila (projektiarkkitehti), työryhmä: Mari Ollila, Matti Wäre, Iiro Virta, Anna Suominen, Matias Manninen
  • Tilaaja: Ylivieskan seurakunta
  • Urakoitsija: Työyhteenliittymä Kotikirkonrakentajat
  • Sijainti: Ylivieska
  • Laajuus: 1533 m2
  • Valmistumisvuosi: 2021

Esiraadin perustelut

Ylivieskan Pyhän kolminaisuuden kirkko vihittiin käyttöön keväällä 2021, viisi vuotta vanhan, 1700-luvulla rakennetun puukirkon tuhonneen tulipalon jälkeen. Tragedia kosketti syvästi ja kokosi paikkakuntalaiset yhteiseen voimain ponnistukseen uuden kotikirkon rakentamiseksi. Uuden kirkon suunnittelusta käytiin avoin arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti Arkkitehtitoimisto K2S. Arkkitehtuurisuunnittelusta vastasivat Kimmo Lintula, Niko Sirola ja Mikko Summanen.

Uuden kirkon sijoitus tontilla kääntää pääsisäänkäynnin pois keskusta-alueen liikenteestä ja rauhoittaa kirkkopihan. Vanhan kirkon raunioille on perustettu muistokirkko, jonka hiiltyneistä hirsistä koottu risti muistuttaa tuhoisasta palosta. 

Uusi kirkko on suunnittelijoiden kypsä ja vahva taidonnäyte.  Arkkitehtuuri on selkeää ja pelkistettyä, muodot harkittuja ja geometria hallittua. Materiaalit on valittu taiten: massiivinen tiiliverhous luo yhtenäisen vaikutelman, puurakenteiset kattopalkit jäävät sisätiloissa lämpimän sävyisen puurimoituksen taakse. Seurakuntasali ja avustavat tilat liittyvät kokonaisuuteen luontevasti kirkkosalin akustiikkaa häiritsemättä. Sisääntuloalue on kohtaamispaikka ja seurakuntalaisten olohuone, joka toivottaa kävijät tervetulleeksi. 

Arkaaisesta painovoiman tunteesta huolimatta kirkon tärkein rakennusaine on valo. Kirkkaus lankeaa saliin katonharjan ja alttarisyvennyksen valoaukkojen kautta, ja kokoaa yhteisön ajattomien merkitysten äärelle.

OTE VALITSIJA ESA SAARISEN PERUSTELUISTA

“Vaikutun voimakkaasti Ylivieskan uudesta kirkkosalista, jossa aistin sen majesteettisen sanattoman, minkä vuoksi ponnistukset on tehty.  Katseen ylöspäin nostava kolminaisuusmuoto yhdistää avautuvan kiitollisuuden ja elämänihmetyksen kokemuksen ylhäältä käsin hehkuvaan valoon, joka tulvii rajattomuudesta. Se rajattomuus yhdistyy kirkon penkeistä nöyränä esittäytyvään maalliseen valorajaan siellä, missä katse odottaa näkevänsä virsikirjat penkkien selustoissa. Tilan pyhä kolminaisuus muistuttaa jokaisen omasta valosta, ajattelen, ja huomaan liikuttuvani katseen samalla kohottuessa taas ylös. Sali hiljentää ja rauhoittaa. Se puhuu ilman opinkappaleita, ja ylemmän ylevyys on läsnä.”

Lue Esa Saarisen perustelutekstit

VIDEOESITTELY

Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri

Pääkirjasto Fyyri valmistui Kirkkonummelle vuonna 2020. Ola Hanssonin suunnittelemaa vanhaa rakennusta ei purettu, vaan se on hienosti käytössä osana uutta Fyyriä. Verkkomaiset kuparijulkisivut ja valkobetonista, puusta ja lasista rakennetut uudet sisätilat eivät turhia kumartele. Fyyri tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia kuntalaisten omalle tekemiselle ja olemiselle.

Kuvat: Marc Goodwin, Pauliina Salonen ja Tuomas Uusheimo


  • Arkkitehtuuri: JKMM Arkkitehdit / Teemu Kurkela (pääsuunnittelija), Jukka Mäkinen (projektiarkkitehti), Tiina Rytkönen (sisustusarkkitehti), työryhmä: Asmo Jaaksi, Samuli Miettinen, Juha Mäki-Jyllilä, Alli Bur, Sini Coker, Christopher Delany, Aaro Martikainen, Marko Pulli, Pekka Airaxin, Elina Törmänen, Elina Niemi
  • Tilaaja: Kirkkonummen kunta
  • Urakoitsija: EKT Infra Oy (maanrakennusurakka), Rakennus Omera Oy, SRV Rakennus Oy
  • Sijainti: Kirkkonummi
  • Laajuus: 4 700 m2
  • Valmistumisvuosi: 2020

Esiraadin perustelut

Fyyri valmistui Kirkkonummelle vuonna 2020. Suunnittelusta vastasi JKMM Arkkitehdit. Pääsuunnittelijana hankkeessa toimi Teemu Kurkela, projektiarkkitehtina Jukka Mäkinen ja sisustusarkkitehtina Tiina Rytkönen.

Uusi rakennus nielaisi sisäänsä 1982 valmistuneen arkkitehti Ola Hanssonin suunnitteleman kirjastotalon. Vanhaa rakennusta ei purettu, vaan se on hienosti käytössä osana uutta Fyyriä. 

Kirjasto uudistui täysin ilmeeltään ja toiminnoiltaan. Vauhdikkaat verkkomaiset kuparijulkisivut ja valkobetonista, puusta ja lasista rakennetut uudet sisätilat eivät turhia kumartele. Fyyrissä suomalainen avoin ja kansalaislähtöinen kirjastoinstituutio saa parhaan mahdollisen tulkinnan tuleville vuosikymmenille.   

Kirjasto on paikka kaikille; kuntalaisten omalle tekemiselle ja olemiselle. Fyyri tarjoaa tähän runsaasti mahdollisuuksia: huippuesitystekniikkaa, studion ja soittohuoneen. Tiloihin mahtuu myös arjen meininkiä: ompelua, satuja ja löhöilyä. 

Fyyrin arkkitehtuurissa nousee esiin tyylikkäästi kaksi kirjaston ydinasiaa: kirjat ja niiden lukeminen. Korkea, kapeilla betonirakenteilla piirretty kirjasali avautuu itään. Matala, horisontaalinen lehtisali ja kahvila ottavat kantaa Kirkkonummen keskiaikaiseen kirkkoon. Dialogista syntyy elämyksellistä kaupunkitilaa.

Fyyrin pääsisäänkäynti on Suomen toisen keskiaikaisen maantien, Kuninkaantien, mutkassa. Tässä historiallisessa pisteessä se korvaa Ola Hanssonin kaupunkikellon monumentaalisella ja samalla vaatimattomalla julkisen elämän pisteellä, portilla tiedon ja yhteisön piiriin. Fyyri kiinnittyy historiaan ja säteilee ympäristöönsä jaettuja merkityksiä.

OTE VALITSIJA ESA SAARISEN PERUSTELUISTA

“Lukemisen kulttuurin ihmisenä uskon ihmeisiin, jotka kohottuvat kirjojen kautta ihmismielen solusyvyyksistä. Kirjaan keskittynyt, ajatuksiinsa uppoutunut ihminen, on minulle kaunis näky. Se hetki, kun joku silmäilee kirjaa ja antaa mielensä käynnistyä eteenpäintunnustelevuuden ehdoin, on inhimillisen kasvun avauspiste, jonka edellytyksiä tulee vaalia. Kyse ei ole vain tiedon jakamisesta, vaan yleisemmin hengen elämästä. Kuten kirkko voi vahvistaa inhimillisen kokemisen pyhyyskerroksia, kiitollisuuden, nöyryyden ja ylisukupolvisen ylöskurottumisen taivasjanoa ja kuten toimistorakennus voi tukea funktionaalisen asiantuntemusprosessin rationaalista edistysvirtaa, siten kirjasto voi tuoda ajattelu-uskoisen elämän transformaatiotekijät jokaisen ulottuville.  

Kirjastojen tulee uusiutua, kuten Kirkkonummi on tehnyt. Kirjastot ovat ajatteluelämän demokraattinen, kaikille avoin keskusaukea ja huokoisuusalusta. Kirjaston kautta yhteisö palvelee itseään ja rakentaa tulevaisuuttaan tarjoamalla jokaiselle tilan ajatella enemmän, ajatella toisin, uusin ja odottamattomin tavoin, sävyin ja sananvalinnoin, oman sovinnaismaailmansa, totunnaistotuutensa ja uomakipityksensä tuolla puolen.  Kirjaston filosofia on demokratian, tasavertaisuuden, ihmisyysuskon pysyvästi ajankohtainen kulmakivi. Inhimillinen kasvu edellyttää ajattelun liikettä ja ajattelun ajattelua, harkinnan kyvyn kasvua ja moniulotteistumisen viisauskilvoittelua ulos siitä, mikä uhkaa meitä latistuksen mankeleina ja houkutuksina kutistaa ihmisyytemme triviaaliksi polskuttelubarbariaksi.

Fyyrin pääsisäänkäynti johtaa välitilaan, jota vaalii tyylikäs taideteos ylhäällä, mutta pian huomaan lapsenkokoisen aukon oikealla seinässä. Lasten alamaailma on sisäänrakennettu Fyyriin viisivuotiaan ilolla!  

Siirtymät ovat kynnyksettömiä tilojen liukuessa toisiinsa lämpimän luontevasti.  Koska tiedän, että uusi kirjasto on rakennettu vanhan kirjastorakennuksen ”päälle” yritän löytää vanhan ja uuden rajaa. Tätä rajaa en suoraan erota, vaan huomaan orgaanisia siirtymiä, kuten kutsuvan ja huvittavan istumis- ja oleskeluportaikon väylänä toiseen kerrokseen.  Rajat uuden ja vanhan välillä ovat sulaneet rajattomuudeksi, mistä iloitsen erillisenä kauneusonnistumisena.”

Lue Esa Saarisen perustelutekstit

VIDEOESITTELY

Helsingin kaupunkiympäristötalo

Helsingin Verkkosaareen kesällä 2020 valmistunut Helsingin kaupunkiympäristötalo on suunniteltu kokoamaan kaikki rakennetun ympäristön toimialan viranomaiset sekä työ- ja yleisöpalvelutilat saman katon alle. Toimitalokokonaisuus on ratkaistu kaupunkitilaa rikastuttavalla tavalla. Rakennus ankkuroituu paikkaansa suurten arkadikaarien ja pilarikäytävien avulla. Arkkitehdit ovat rohkeasti paneutuneet tiilen käytön mahdollisuuksiin, ja lopputuloksena on vaikuttava rakennus, joka on samalla arkaainen ja moderni.

Kuvat: Kuvatoimisto Kuvio ja Marc Goodwin


  • Arkkitehtuuri: Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy / Ilmari Lahdelma (pääsuunnittelija), Teemu Seppälä (projektiarkkitehti), Minja Hildén (vastaava sisustusarkkitehti), työryhmä: Maritta Kukkonen, Minna Lahdelma, Mikko Lahti, Tomoyo Nakamura, Wing-Hang Chan, Seija Serovuo, Olli Aarnio, Mia Salonen, Joona Hulmi, Panu Härmävaara
  • Tilaaja: Helsingin kaupunki
  • Urakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy
  • Sijainti: Helsinki
  • Laajuus: 40 900 m2
  • Valmistumisvuosi: 2020

Esiraadin perustelut

Helsingin Kaupunkiympäristötalo yhdistää rakennetun ympäristön viranomaiset ja julkiset palvelut saman katon alle. Rakennuspaikka on voimakkaasti uudistuva Verkkosaari.  On paradoksaalista, että uudistuvan toimialan yhteistyön tunnuskuvaksi tarkoitettu toimitalo valmistui keskelle pandemiaa. Käyttäjät pääsevät vasta vähitellen asettumaan uusiin tiloihin. 

Suunnitteluratkaisun yleiset lähtökohdat oli linjattu asemakaavassa ja kaupungin ohjaamassa hankesuunnitteluvaiheessa. Suunnittelusta vastasivat Lahdelma & Mahlamäen Oy:n Ilmari Lahdelma, Teemu Seppälä ja Minja Hildén. 

Kolmeen suuntaan avautuva, seitsemän maanpäällistä kerrosta käsittävä toimitalokokonaisuus on jäsennelty kaupunkitilaa rikastuttavalla tavalla. Korttelirakenteeseen on koverrettu julkisen rakennuksen asemaa korostava etuaukio. Katutasolla rakennus ankkuroituu paikkaansa loivien arkadikaarien ja pilarikäytävien avulla. Rakennukseen saavutaan näiden suojassa. Neljännestä kerroksesta ylöspäin rakennusvolyymi jakautuu toisistaan erottuviin yksiköihin, joiden väliin muodostuu kadulle avautuvia oleskeluterasseja.  

Kahden kerroksen läpi ulottuvat avarat, yleisölle auki olevat tilat helpottavat orientoitumista. Sisätilat jakautuvat luontevasti julkisiin, puolijulkisiin ja yksityisempiin vyöhykkeisiin. Työympäristöissä korostuu yhteisöllisyys.

Sekä julkisivujen että sisätilojen materiaalit ovat perinteisiä ja kestäviä – tiili, kupari, lasi, betoni ja puu. Arkkitehdit ovat rohkeasti paneutuneet tiilen käytön mahdollisuuksiin. Lopputuloksena on vaikuttava rakennus, joka on samalla arkaainen ja moderni. Kaupunkiympäristötalo rakentaa hienolla tavalla kokonaan uutta Helsingin kivikaupunkia. Parhaimmillaan se muistuttaa käyttäjiään, suunnittelun ja rakentamisen ammattilaisia, kestävien ratkaisujen ja korkean laadun merkityksestä.

OTE VALITSIJA ESA SAARISEN PERUSTELUISTA

“Siirryttäessä Kaupunkiympäristötalossa ulkopuolisilta kokonaan suljettuihin kerroksiin 3-7, tapaan joitain työntekijöitä, jotka ovat innostuneita. Tämä on hieno asia. Toki pandemian takia paikalla on vain joitain yksittäisiä ihmisiä, kun normitilanteessa heitä olisi toista tuhatta. Tätä syystä ”nykyaikaisen toimistotyöskentelyn” koko kuva ei paljastu esimerkiksi äänimaailmansa osalta avarissa tiloissa, jotka monin kohdin avautuvat korkeista ikkunoista kiehtovasti ja jotka esteettisessä mielessä ovat vaikuttavia avautuessaan kerroksista toiseen. Myös parvekeratkaisut vaikuttavat mietityiltä. Koska kyseessä on yli tuhannen ihmisen työpaikka rakennuksen ansiot näiltä osin palautuvat siihen kysymykseen, miten hyvin täällä työskentelevät saavat tukea uusista tiloista vastuullaan olevien työtehtävien tekemiseen.”

Lue Esa Saarisen perustelutekstit

VIDEOESITTELY