Elokuvantekijä Klaus Härö on valinnut tämän vuoden Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi Jyväskylän yliopiston kirjaston peruskorjauksen. Palkinnon myöntää Suomen Arkkitehtiliitto SAFA.
Lähde
Jätkäsaaren peruskoulu
Taidesauna
Lähde
Arkkitehti Arto Sipisen vuonna 1974 suunnitteleman Jyväskylän yliopiston kirjaston peruskorjauksesta on vastannut arkkitehdin poika, Ari Sipinen. Kirjasto avautui vuosi sitten uudistuneena nimellä Lähde. Peruskorjauksessa rakennuksen tiloja muutettiin vastaamaan yliopiston tulevia tarpeita, alkuperäinen tilallinen idea ja värimaailma säilyttäen. Alemmat kirjavarastokerrokset otettiin uuteen käyttöön ja liitettiin ylempiin kerroksiin avaamalla uusia aukkoja kerrosten väliin. Lopputuloksena on valoisa ja käyttäjien yhteisöllisyyttä tukeva oppimisympäristö.
Arkkitehtuuri: Arkkitehtitoimisto Sipinen Oy / Ari Sipinen, BST-Arkkitehdit Oy / Merja Kiviranta
Tilaaja: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy
Urakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy
Sijainti: Jyväskylä
Laajuus: 11 500 m2
Valmistumisvuosi: 2021
Esiraadin perustelut
Valmistuessaan vuonna 1974 arkkitehti Arto Sipisen suunnittelema Jyväskylän yliopiston kirjasto oli lukusalipaikoilla mitaten Pohjoismaiden suurin tieteellinen kirjasto. Arkkitehdin pojan Ari Sipisen peruskorjauksen myötä kirjasto vahvistaa asemaansa opiskelijoiden kohtaamispaikkana. Samalla se avautuu laajemmalle yleisölle. Uudistuksesta kertoo kirjaston uusi nimi: Lähde.
Peruskorjauksessa rakennuksen tilat muutettiin vastaamaan yliopiston tulevia tarpeita, samalla kun kirjaston alkuperäinen tilallinen idea, värimaailma ja sisääntuloaulan tunnelma säilytettiin.
Näkyvimpiä muutoksia ovat alempien kirjavarastokerrosten uusi käyttö ja niiden liittäminen tilallisesti ylempiin kerroksiin avaamalla uusia aukkoja kerrosten väliin. Kirjaston uusi sisäänkäyntiporras kutsuu nyt kävijät suoraan rakennuksen sisääntulohallia kohti. Pilarirungon sallimissa puitteissa on avattu julkisivuun uusia suuria ikkunoita kampusalueen suuntaan. Alkuperäisiä kalusteita on kunnostettu ja niiden päällysteenä on alkuperäisen mallin mukaan kudottu tunnusomainen, Jyväskylän kesä -niminen sisustuskangas. Toteutusta leimaa alkuperäisiä arkkitehtuuri- ja sisustusratkaisuja kunnioittava lähestymistapa. Lopputuloksena on valoisa, helposti lähestyttävä ja käyttäjien yhteisöllisyyttä tukeva, uudistunut oppimisympäristö.
Kirjastorakennuksen arvoista kertoo se, että se sisältyy sekä Seminaarinmäen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön että Docomomo-järjestön Suomen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten luetteloon. Aikoinaan kirjasto keräsi huomiota sekä arkkitehtuurinsa että toiminnallisen konseptinsa takia. Avoimesti saavutettavat kirjakokoelmat ja opiskelijoiden yhteisölliset oleskelutilat olivat kiitettyjä uutuuksia. Modulaarinen pilarirakenne, kerrosten avoin liittyminen toisiinsa, valokatosta ja suurista ikkunoista lankeava luonnonvalo sekä julkisivujen ja sisustuksen harkittu väripaletti tiilenpunaisine, sinisine, keltaisine ja mustavalkoisine aiheineen olivat kirjaston arkkitehtuurille ominaisia piirteitä.
Peruskorjauksessa näitä arvoja on vaalittu, ja Keltainen kirjasto, 1970-luvun julkisen käyttöarkkitehtuurin merkkiteos, on saanut lähtökohtansa ideoita orgaanisesti jatkaen uuden elämän.
Jätkäsaaren peruskoulu
Yleisen arkkitehtuurikilpailun tuloksena vuonna 2019 valmistunut Jätkäsaaren peruskoulu on ottanut merkittävän julkisen rakennuksen roolin parhaillaan rakentuvassa kaupunginosassa. Rakennuksen selkeä, harkkomainen hahmo poikkeaa tuoreella tavalla yleisestä koulurakennusten arkkitehtuurista. Tilallinen ratkaisu muodostaa vaihtelevan kudelman erilaisia opetustilanteita varten: koulu on tehokas ja samalla väljän hengittävä.
Arkkitehtuuri: AOR Arkkitehdit / Osakkaat: Erkko Aarti, Kuutti Halinen, Arto Ollila, Mikki Ristola, Pääsuunnittelija: Janne Kentala, Työryhmä: Pyry Kantonen, Karola Sahi, Paul Thynell, Meri Wiikinkoski
Tilaaja: Helsingin kaupunki
Urakoitsija: SRV Rakennus Oy
Sijainti: Helsinki
Laajuus: 8 160 m2
Valmistumisvuosi: 2019
Esiraadin perustelut
Helsingin Jätkäsaaren peruskoulu on syntynyt yleisen arkkitehtuurikilpailun tuloksena. Se on solukoulu, jossa opetustilat on kudottu erilaisiin opetustilanteisiin soveltuviksi tilaryhmiksi keskusaulan ympärille. Kahden lukuvuoden kokemus on osoittanut, että tilojen jäsentely tukee nykyaikaisen koulun pedagogisia tavoitteita.
Koulurakennus on ottanut merkittävän julkisen rakennuksen roolin parhaillaan rakentuvassa Jätkäsaaren kaupunginosassa. Arkkitehtuuriltaan koulu on läpikotaisin raikas. Suunnittelu ja toteutus ovat harkittuja ja poikkeuksellisen huoliteltuja. Rakennuksen selkeä, harkkomainen hahmo poikkeaa tuoreella tavalla yleisestä koulurakennusten arkkitehtuurista. Maantasokerroksen tiilimuuraus juurruttaa talon paikoilleen ja ylempien kerrosten vaaleus liittää rakennusta laajempaan Jätkäsaaren kaupunkimaisemaan.
Julkisivujen jäsentelyn ideana on ehjän pinnan ja ikkuna-aukkojen tiivis leikki. Sommitelma on taitavasti toteutettu. Hienostunutta valon käyttöä täydentävät kattojen ”valokaivot”.
Arkkitehtuurin laadun viimeistelee virkeän värikäs piha, jonka ansiosta koulun ja viereisen Bunkkeriksi kutsutun satamavaraston väliin jää riittävästi ilmaa. Bunkkeri tarjoaa koulun käyttöön sen tarvitsemat liikuntatilat.
Jätkäsaaren koulu on oppimisympäristönä esimerkillinen. Komea ja kauniisti ylävalaistu keskustila on rakennuksen ydin. Näköyhteydet keskusaulan ja opetustilojen välillä muodostavat hyvän lähtökohdan selkeälle orientaatiolle. Tilallinen ratkaisu muodostaa vaihtelevan kudelman erilaisia opetustilanteita varten. Koulu on tehokas ja samalla väljän hengittävä. Materiaalit ovat tunnistettavia ja niiden avulla yksittäisiin soluihin on saatu luotua omaa identiteettiä. Suunnittelussa on vältetty tilojen liiallista täyttämistä irtokalusteilla: näin järjestyksessä olevat interiöörit ovat koulurakennuksissa harvinaista herkkua.
Kokonaisuutena Jätkäsaaren koulu on merkittävä puheenvuoro suomalaisen nykyarkkitehtuurin kentässä.
Taidesauna
Betonirakenteinen Taidesauna valmistui tänä kesänä Mänttä-Vilppulassa sijaitsevan Gösta-museon edustalle, Melasjärven rannalle. Taidesauna on elämyksellinen, tekijöidensä kulttuuritaustoista ammentava saunapolku, jonka varrelle on sijoitettu mittava määrä myös muuta taidetta. Polku päättyy ulkotilan kautta kuljettavaan löylyhuoneeseen. Taidesauna liittyy uuteen saunakulttuuriin, jossa perinteisen hiljentymisen ja peseytymisen sijaan saunomisesta haetaan elämyksiä ja sosiaalista yhdessä olemista.
Kuvat: Marc Goodwin
Arkkitehtuuri: Mendoza-Partida Architectural Studio / Héctor Mendoza ja Mara Partida, BAX Studio / Boris Bežan Toteutussuunnittelu: Planetary Architecture Oy / pääsuunnittelija Pekka Pakkanen ja projektiarkkitehti Anna Kontuniemi
Tilaaja: Gösta Serlachiuksen taidesäätiö
Urakoitsija: SiriusPro Oy
Sijainti: Mänttä-Vilppula
Laajuus: 310 m2
Valmistumisvuosi: 2022
Esiraadin perustelut
Serlachiuksen museolta on ollut rohkea päätös tilata rantasauna Gösta-museokilpailun 2011 voittaneelta espanjalaiselta arkkitehtikolmikolta. Héctor Mendoza, Mara Partida ja Boris Bezan ovat ottaneet haasteen vastaan. Yhdessä suomalaisten arkkitehtien Pekka Pakkasen ja Anna Kontuniemen he ovat toteuttaneet uskomattomalla kunnianhimolla saunarakennuksen, jonka tilallinen rikkaus ja toteutuksen viimeistely saattavat kävijän hämmentyneen hiljaisuuden valtaan.
Betonirakenteinen sauna sijoittuu puurakenteisen Gösta-museon eteen Melasjärven rantaan. Materiaalivalinta ei ole ainoa suomalaista sauna-arkkitehtuuria uhmaava päätös, vaan Taidesauna herättää suomalaisessa, arkaaisen ja karun hirsisaunakulttuurin kyllästämässä kävijässä matkan täysin odottamattomaan saunamaailmaan. Lopputulos on elämyksellinen, tekijöidensä kulttuuritaustoista ammentava saunapolku, jonka varrelle on sijoitettu mittava määrä myös muuta taidetta.
Polku päättyy ulkotilan kautta kuljettavaan löylyhuoneeseen. Huoneen keskellä on kiuas, jossa perinteisesti luonnon elementit tuli, kivi, ilma ja vesi kohtaavat ja synnyttävät yliluonnollisen voiman, löylyn. Tältä osin Taidesauna on kokenut maallistumisen, sillä pyöreän huoneen keskellä seisoo sähkökiuas. Savun tuoksua tilaan luovat lämpökäsitellyt muotolauteet. Onneksi vilvoitteluterassin pöydän äärellä voi nauttia ulkotakan tunnelmasta.
Saunaperinne on vahva osa suomalaista identiteettiä, mistä osoituksena se lisättiin ensimmäisenä suomalaisen kulttuurin ilmentymänä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Serlachiuksen taidesauna kiusoittelee kävijöitään olemalla niin epäsuomalainen –kaukana hiljaisen haikusaunan nokisista seinistä. Taidesauna liittyy selvästi uuteen saunakulttuuriin, jossa perinteisen hiljentymisen ja peseytymisen sijaan saunomisesta haetaan elämyksiä ja sosiaalista yhdessä olemista. Kolmeen miljoonaan saunaan ja 200 miljoonaan vuotuiseen suomalaisten saunakertaan Mäntän Taidesauna tuo virkistävää vaihtelua. Saunan toteutus ja viimeistely edustavat aivan poikkeuksellista laatua, jota harvoin pääsee nykyään rakentamisessa ihailemaan.