SAFA

Uutiset

1.10.2018

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saa Uusi lastensairaala

Viidettä kertaa myönnetyn palkinnon ehdokkaita olivat Amos Rex, Lallukan taitelijakoti, Uusi lastensairaala, Tiedekulma ja Tuupalan puukoulu. Vuoden 2018 voittajan valitsi oikeushammaslääkäri Helena Ranta.

Arkkitehtitoimisto SARCin ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivulan (Antti-Matti Siikala, Sarlotta Narjus, Sakari Forsman ja Susanna Kalkkinen) suunnittelema HUS:n Uusi lastensairaala on rakennettu lapsipotilaat ja heidän omaisensa lähtökohtanaan. Lopputulos on monella tapaa ainutlaatuinen ja innovatiivinen terveydenhuollon piirissä.

”On hienoa, että hoitoprosesseista ja lapsen sekä omaisten kokemuksesta ammentava suunnittelu on johtanut myös arkkitehtonisesti palkinnon arvoiseen lopputulokseen”, kommentoi Uuden lastensairaalan pääsuunnitteljia Antti-Matti Siikala.

Uuden lastensairaalan suunnittelun keskiössä olivat lapset ja heidän läheisensä

Helena Ranta nostaa voittajan valinnan keskiöön Uuden lastensairaalan innovatiivisen suunnittelun:

”Sisääntuloaulan seinässä on teksti: Yhdessä jok’ikisen lapsen turvaksi – Tillsammans för varje barns trygghet. Tähän mottoon meidän kaikkien on helppo yhtyä. Lapset ovat saaneet sairaalan, jonka jokainen yksityiskohta on tarkoin harkittu heidän toipumistaan ja hyvinvointiaan ajatellen.”

Uuden lastensairaalan suunnitteluun on alusta asti otettu mukaan potilaat ja heidän omaisensa. Uusien tilojen ja hoidon järjestämisen tarkoitus on helpottaa sekä lapsen että heidän omaistensa arkea raskaissa elämäntilanteissa.

”Uusi lastensairaala on ollut poikkeuksellinen suunnittelutehtävä monessa mielessä, mutta myös siksi, että suunnittelu on ollut erittäin kokonaisvaltaista lähtien kaupunkikuvasta ja päätyen sisustuksen pieniin yksityiskohtiin. Kirjoitimme käyttäjäkokemuksen tueksi tarinan, joka on ollut myös oman suunnittelumme lähtökohtana sairaalan toiminnallisesti erilaisten sisätilojen suunnittelussa”, kuvaa Siikala Uuden lastensairaalan suunnittelun lähtökohtia.

Uusi lastensairaala avattiin käyttöön syyskuun 17. päivä.

Arkkitehtuurin Finlandia nostaa esiin arkkitehtuurin tuomaa kulttuurista pääomaa

Helena Ranta kuvaa tehtäväänsä palkinnon saajan valitsijana kiehtovaksi ja haastavaksi:

”Ehdokkaina oli viisi suomalaisen nykyarkkitehtuurin loistavaa edustajaa, jotka erilaisuudestaan huolimatta kaikki viestivät uudenlaista avautumista ympäröivään, alati kiihtyvämmin muuttuvaan maailmaan.”

Tämän vuoden Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon ehdokkaat ovat osaltaan laajentaneet kaupunkiympäristöä ja tilan laatua erilaisille ryhmille. Amos Rex integroituu avoimeen kaupunkitilaan. Tuupalan Puukoulun arkkitehtuuri tuo kauneutta, laatua ja parempaa käytettävyyttä lasten arkeen. Tiedekulma-konsepti avaa tieteellistä tutkimusta kävijöille vastaamalla uuteen oppimis- ja toimintatarpeeseen ja Lallukan taiteilijakoti on osoitettu yksinomaan taiteilijoiden käyttöön.

”Keinotekoiset raja-aidat rakennusten, tilojen ja niiden eri-ikäisten käyttäjien välillä ovat kaatamista varten, korkeat kynnykset ovat madallettavissa ja tilojen mukautuvuus kulloistakin tarvetta varten on tärkeää. Kohteiden esittelijät olivat syystäkin ylpeitä ehdokkuudestaan”, kommentoi Ranta.

30.8.2018

Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoehdokkaat ovat Amos Rex, Lallukan taiteilijakoti, Tiedekulma, Tuupalan puukoulu ja Uusi lastensairaala

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myöntää Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon jo viidettä kertaa. Esiraadin valitsemat vuoden 2018 finalistit – Amos Rex -taidemuseo, Lallukan taiteilijakoti, Tiedekulma, Tuupalan puukoulu ja Uusi lastensairaala – edustavat monipuolisesti uutta arkkitehtuuria ja korjaussuunnittelua. Palkinnon saajan valitsee oikeushammaslääkäri Helena Ranta. Voittaja julkistetaan 1. lokakuuta.

Palkinnonsaajan valitsee oikeushammaslääkäri Helena Ranta

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon valitsee vaikuttaja, joka on tullut tunnetuksi muun alan kuin arkkitehtuurin asiantuntijana. Tänä vuonna valitsijaksi on kutsuttu oikeushammaslääkäri Helena Ranta.

”Tämä on hyvin mielenkiintoinen tehtävä. Matkustan paljon ja aina kun mahdollista, käyn tutustumassa arkkitehtuurikohteisiin. Esimerkiksi Balkanilta löytyy paljon jugendia. Tämän vuoden kohteissa ei ole merkittävästi yhteismitallisuutta, mikä tekee valinnan myös haasteelliseksi”, Helena Ranta kertoo.

Rakennettu ympäristö vaikuttaa ratkaisuillaan ihmisten kanssakäymiseen, hyvinvointiin ja koko elämänkirjoon. Arkkitehtuurin vaikuttavuus kasvaa, kun tehdään päätöksiä yhteiskunnan varojen kohdentamisesta. Rannalla on työnsä kautta laaja inhimillinen kokemus ja ymmärrys. Valitsijaksi haluttiin henkilö, joka osaa tulkita aikamme yhteiskunnallisia merkityksiä ja tarpeita ihmisen näkökulmasta.

”On kiinnostavaa kuulla Helena Rannan ajatuksia arkkitehtuurista, millaisia asioita ja arvoja hän nostaa esille, mikä tekee häneen vaikutuksen ja miksi hänestä arkkitehtuuri on merkityksellistä”, toteaa SAFAn hallituksen puheenjohtaja Henna Helander.

Palkintoehdokkaat edustavat arkkitehtuuria, joka on aktiivinen osa suomalaista kulttuuria

”Tämä vuosi tarjoaa kattauksen uutta arkkitehtuuria, joka ei ole pelkkä ’toimintojen kuori’, vaan aktiivinen ja aktivoiva osa suomalaista kulttuuria. Hyvä arkkitehtuuri luo uusia oivaltavia toimintaympäristöjä. Tiloja, jotka lisäävät hyvinvointia ja auttavat paranemaan tai tarjoavat lohtua, ja tiloja, joissa taide saa uusia ulottuvuuksia. Kaikki tämä on lisäarvoa, jota korkeatasoinen rakennettu ympäristö antaa arjessa meille jokaiselle. Palkintoehdokkaat kertovat myös mielenkiintoisella tavalla yhteiskunnassa tapahtuvasta murroksesta pois hierarkkisista rakenteista, kohti avoimuutta ja kansalaisyhteiskuntaa”, kertoo Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon esiraadin puheenjohtaja Hannu Huttunen tämän vuoden kohteista.

30.8. yleisölle avautuva Amos Rex -taidemuseo on JKMM Arkkitehtien (Asmo Jaaksi, Freja Ståhlberg-Aalto, Katja Savolainen ja Päivi Meuronen) käsialaa. Pääosin maan alle sijoittuvista näyttelytiloista syntyy kiehtova arkkitehtoninen ”luolasto”, joka on toteutettu ilmavasti ja yksinkertaisesti. Suuret valoaukot luovat välillisen yhteyden ulkopuoliseen kaupunkitilaan ja antavat luonnonvaloa aulatiloihin. Valoaukkojen vapaa geografia muodostaa ”luonnonmaiseman” Lasipalatsin pihalle ja haastaa vanhan arkkitehtuurin sympaattiseen vuoropuheluun. Museon pääsisäänkäynti tapahtuu vanhan Bio Rexin ovista ja Lasipalatsin sisätiloista on tehty taitavasti saumaton osa museokokemusta.

Arkkitehti Gösta Juslenin piirtämää, vuonna 1933 valmistunutta Lallukan taiteilijakotia pidetään yhtenä maamme funktionalistisen arkkitehtuurin merkkiteoksista. Edelleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan taiteilijoiden asuin- ja ateljeetalona toimiva rakennus suojeltiin rakennussuojelulailla vuonna 2012. Vuonna 2017 valmistui suuri korjaushanke, jolla turvattiin arvokkaan rakennuksen ja yhteisön tulevaisuus. Korjaussuunnittelussa luotettiin rakennuksen alkuperäiseen, voimakaspiirteiseen arkkitehtuuriin. Korjauksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Freese Oy (Simo Freese, Eva Knif ja Anu Halme), julkisten tilojen erikoismaalaustyönä toteutetun ennallistavan värityksen professori Vilhelm Helander.

Alun perin arkkitehti Toivo Korhosen vuonna 1977 suunnittelema yliopiston vanha hallintorakennus on peruskorjattu vuonna 2017 mittavalla muutoksella uudeksi Tiedekulmaksi JKKM Arkkitehtien (Teemu Toivio ja Asmo Jaaksi) toimesta. Uusi vanha rakennus on saanut onnistuneen nykypäivityksen, joka kilpailee toiminnallisuudellaan uudisrakennusten kanssa. Katujulkisivut on päivitetty neutraaliksi, yhtenäiseksi pinnaksi, joka heijastaa ympäröivien arvorakennusten julkisivuja. Ydinkeskustassa sijaitseva Helsingin yliopiston Tiedekulmarakennus tukee arkkitehtuurillaan ajatusta uudenlaisesta ja monipuolisesta tieteen kohtaamispaikasta, jonne on matala kynnys mennä.

Alt Arkkitehtien (Antti Karsikas, Ville-Pekka Ikola, Tuomas Niemelä ja Kalle Vahtera) ja Arkkitehtitoimisto Karsikkaan (Martti Karsikas) suunnittelema, vuonna 2018 valmistunut Tuupalan alakoulu ja päiväkoti Kuhmossa on kaunis esimerkki käyttörakentamisesta, joka tarjoaa puitteet lasten ja heidän kasvattajinaan toimivien opettajien arkeen. Kokonaisuus muodostuu yksinkertaisista, kuutiomaisista lautaverhoilluista päärakennusmassoista, sekä piharakennuksista. Sisätilassa paikallisesti tuotettujen CLT-elementtien puupinta on näkyvissä monissa paikoin. Tuupalan puukoulu on muistutus siitä, että inspiroivaa, kokonaisvaltaisesti terveellistä elinympäristöä on mahdollista rakentaa myös sellaisissa hankkeissa, joiden käytössä ei ole erityisen mittavia taloudellisia resursseja.

Arkkitehtitoimisto SARCin ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivulan (Antti-Matti Siikala, Sarlotta Narjus, Sakari Forsman ja Susanna Kalkkinen) suunnittelema HUS:n Uusi lastensairaala avautuu syyskuussa. Rakennuksen arkkitehtuuri painottaa perinteisestä sairaalasuunnittelusta poiketen lapsipotilaiden ja heidän omaistensa viihtyvyyttä ja arjen sujuvuutta. Suuresta koostaan huolimatta Uuden lastensairaalan arkkitehtuurissa korostuvat avoimuus, kontakti ympäristöön ja lasten huomioiminen sairaanhoidon erityisryhmänä. Rakennus on sovitettu taitavasti mittakaavallisesti vaativaan ympäristöön, ja värimaailma sekä sisällä että ulkoarkkitehtuurissa on positiivista ja arkailematonta.

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myöntää Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon nyt viidettä kertaa. Voittaja julkistetaan kansainvälisenä arkkitehtuurin päivänä 1. lokakuuta Helsingissä järjestettävässä tilaisuudessa.