SAFA

Uutiset

15.8.2019

Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoehdokkaat 2019 ovat Helsingin keskustakirjasto Oodi, Jyväskylän yliopiston päärakennuksen restaurointi, Kruunuvuorenrannan koonta-asema, Käärmetalon peruskorjaus ja Vaaralanpuiston päiväkoti

Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoehdokkaat ovat Helsingin keskustakirjasto Oodi, Jyväskylän yliopiston päärakennuksen restaurointi, Kruunuvuorenrannan koonta-asema, Käärmetalon peruskorjauksen 1. vaihe Käpylässä ja Vaaralanpuiston päiväkoti Vantaalla. Palkinnon valitsee kuvataiteilija, kirjailija Hannu Väisänen. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myöntää Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon tänä vuonna kuudetta kertaa. Voittaja julkistetaan 7.10.2019.

Palkinnonsaajan valitsee kuvataiteilija, kirjailija Hannu Väisänen

SAFA on kutsunut palkinnon valitsijaksi tänä vuonna Ranskassa asuvan kuvataiteilija, kirjailija Hannu Väisäsen. Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon valitsee vuosittain vaikuttaja, joka on tullut tunnetuksi muun alan kuin arkkitehtuurin asiantuntijana.

Suurelle yleisölle tuttu Väisänen on monipuolisesti menestynyt ja palkittu taiteilija. Kuvataiteilijana hän on toteuttanut myös lukuisia arkkitehtuuriin, erityisesti kirkkoihin, liittyneitä teoksia. Muun muassa Suomen Kansallisoopperan lämpiön maalaukset ”Linos ” ja  ”Tepsikore” ovat Väisäsen töitä vuodelta 1996. Hän on tunnettu myös lavastajana esimerkiksi Savonlinnan Oopperajuhlilla.

Kuusi romaania kirjoittanut Väisänen sai vuonna 2007 ilmestyneestä  romaanistaan ”Toiset kengät” kirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Lisäksi Väisänen on toiminut kolumnistina muun muassa Helsingin Sanomissa ja Kalevassa. ”Kuvataiteen ja kirjallisuuden vuorottelu on ollut haasteellista mutta myös hedelmällistä ja auttanut purkamaan luovaan työhön liitettyjä myyttejä”, hän toteaa.

Kohteet edustavat monipuolisesti arkkitehtuurin kenttää yhteiskunnassa: julkista ja yksityistä uudisrakentamista, tuotantorakennuksia ja kasvavaa korjausrakentamista.

”Arkkitehtuuri mielletään liian usein vain näyttämönä erilaisille toiminnolle. Arkkitehtuuri voi kuitenkin omalta osaltaan joko estää tai tukea hyvän elämän edellytyksiä, kuten yhteisöllisyyttä, inhimillisen mittakaavan toteutumista, kulttuurisen perinnön siirtämistä seuraaville sukupolville ja rakentamisen perinteen, hiljaisen tiedon välittämistä eteenpäin. Arkkitehtuurin ytimessä on se, miten rakennettu ympäristö kohtaa ihmisen, miltä tilat tuntuvat sen käyttäjästä ja miten tilat puhuttelevat ihmisiä. Arkkitehtuurikokemuksessa on kyse empatiasta, sitoutumisesta ja käyttäjän mahdollisuudesta paikantuntuun. Tämän vuoden kohteissa korostuukin erityisesti arkkitehtuurin merkityksellisyys ja herkkyys sekä sen kyky parantaa elämän laatua”, sanoo Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon esiraadin puheenjohtaja Anne Stenros tämän vuoden kohteista.

Kohteet valinneeseen esiraatiin kuuluivat tänä vuonna tekniikan tohtori, arkkitehti SAFA Anne Stenros esiraadin puheenjohtajana, arkkitehti SAFA, professori Mikko Heikkinen ja arkkitehti SAFA Juulia Mikkola. Esiraadin sihteerinä toimi SAFAn pääsihteeri Paula Huotelin.

HELSINGIN KESKUSTAKIRJASTO OODI

Arkkitehtitoimisto ALAn suunnittelema, vuonna 2018 avattu Helsingin keskustakirjasto Oodi on muuttanut käsitystämme kirjastosta. Kirjasto on nyt kansalaisten olohuone, josta löytyy tiloja peliluolasta kirjataivaaseen. Rakennus jakautuu kolmeen arkkitehtuuriltaan ja tunnelmaltaan erilaiseen kerrokseen, jotka luovat omanlaiset puitteet kirjaston eri toiminnoille – avoimelta sisääntulotasolta välikerroksen paja- ja studiotiloihin ja ylös valossa kylpevään kirjaston varsinaiseen aineistoalueeseen.

Toiminta ja tilat ovat orgaanisessa vuorovaikutuksessa talon rakenteen, Sanomatalolta Töölönlahden puistoon jännittyvän teräksisen selkärangan ja sitä laivan kölin tapaan myötäilevän kuusisoiroverhouksen kanssa. Oodin muoto nivoo sen ympäristöönsä ja viimeistelee pääkaupungin keskeisen julkisen tilan.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON PÄÄRAKENNUKSEN RESTAUROINTI

Vuonna 1955 valmistunut Jyväskylän yliopiston päärakennus on Alvar Aallon punatiilikauden merkittävimpiä töitä.  Kasvatusopillisen korkeakoulun tärkeimmässä rakennuksessa koulutettiin aikanaan kansa- ja oppikoulunopettajia. Luentosalien ja laboratorioiden sekä muiden opetus- ja tutkimustilojen lisäksi rakennukseen sijoittuivat korkeakoulun hallintotilat, opettajien kokoustilat sekä juhlasali ja kahvio. Rakennus on suojeltu osana Seminaarinmäen kokonaisuutta.

Päärakennuksessa toteutettiin vuosina 2013–2017 perinpohjainen restaurointi, jonka Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy suunnitteli tiiviissä yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön ja Museoviraston kanssa. Juhlasalin ilmanvaihtoa parannettiin, vesikatto ja lattiat uusittiin ja ikkunat kunnostettiin. Korjauksessa pyrittiin säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäisiä rakenteita, materiaaleja ja kalusteita. Esimerkiksi tiililattian tiilet irrotettiin yksi kerrallaan, numeroitiin, puhdistettiin ja ladottiin takaisin uuden lattiarakenteen päälle alkuperäisille paikoilleen. Alvar ja Aino Aallon, Maija Heikinheimon sekä Ilmari Tapiovaaran suunnittelemat kalusteet restauroitiin. 

KRUUNUVUORENRANNAN KOONTA-ASEMA

Vuonna 2017 Helsingin Kruunuvuorenrantaan valmistuneella koonta-asemalla uuden asuinalueen jätteet kootaan maanalaisia imuputkia pitkin ja pakataan kontteihin muualla tapahtuvaa jatkokäsittelyä varten. Rakennuksen suurpiirteinen, lohkaremainen massoittelu ja vihreät kattopinnat liittävät sen luontevasti ympäröivään kalliomaisemaan ja luovat samalla kiinnostavan lisän katunäkymään.

Laitoksen vaipan arkkitehtuurin lähtökohtana on ollut rouheisen kallion alati vaihteleva jäkäläpeite. Kolmiulotteinen, origamia muistuttava geometria on taidokkaasti toteutettu ruosteen ruskeiksi patinoimilla betonielementeillä. Kruunuvuorenrannan koonta-asema osoittaa, että myös teknisiin järjestelmiin kuuluvat rakenteet ja rakennukset voivat olla merkityksellinen osa ympäristöämme. Koonta-aseman on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy.

KÄÄRMETALON PERUSKORJAUKSEN 1. VAIHE

Helsingin Käpylään vuonna 1951 valmistunut Käärmetalo on Yrjö Lindegrenin merkittävimpiä suunnitelmia. Kahdesta erillisestä rakennuksesta koostuvan talon pituus on 287 metriä.  Kasarmimaisuus on vältetty yhdistelemällä viuhkamaisia lamelleja, jotka muodostavat vaihtelevia suojattuja pihatiloja. Mäkelänkadun suuntaisesti mutkittelevissa kerrostaloissa on yhteensä 189 kaupungin vuokra-asuntoa, joilla jokaisella on yksilöllinen asemansa ja näkymänsä osana kokonaisuutta. Peruskorjauksen pääsuunnittelusta on vastannut arkkitehti Mona Schalin Arkkitehdit Kati Salonen ja Mona Schalin Oy:stä.

Vuosina 2016–2018 kunnostetun eteläisen asuinrakennuksen korjaustyöt tehtiin rakennusssuojelun edellyttämällä tavalla. Peruskorjauksessa kunnostettiin muun muassa kylpyhuoneet, keittiöt, sisäpinnat, yläpohjarakenteet, ulkorappaus, parvekkeet, ovet, ikkunat, yhteistilat ja LVI-järjestelmät. Mikä mullistavinta, rakennuksen ilmanvaihto säilytettiin painovoimaisena, mikä säästää energiaa ja huoltokustannuksia ja ehkäisee sisäilmaongelmien syntymistä.

VAARALANPUISTON PÄIVÄKOTI

Vuonna 2017 valmistunut Vaaralanpuiston päiväkoti on ‘”pieni suuri” rakennus, joka muodostaa suojaisan maiseman päiväkodin lapsille. AFKS Arkkitehtien (Jari Frondelius, Jaakko Keppo, Juha Salmenperä, Jalo Sippola ja Maija Viljanen) suunnittelema rakennus sopeutuu massoiltaan ja materiaaleiltaan ympäröivän rakennetun ympäristön mittakaavaan, jakautuen kahteen erilliseen piha-alueeseen. Puistomaisen tontin isot pihapuut on suojeltu rakentamisen aikana. Lämpimät sävyt, runsas puun käyttö materiaalina ja poimuileva muoto kutsuvat leikkimään ja kiipeilemään. Yksi suunnittelun lähtökohdista on ollut lähes nollaenergiarakennuksensuunnittelu.

Sisätilat jatkavat maisemallista mielikuvaa polveillen sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti. Oppimisympäristö on avoin, mutta lasten ryhmätilat jakautuvat luontevasti tilallisen jatkuvuuden suvantokohtiin ja antavat riittävästi näkö- ja kuulosuojaa rauhoittumista varten. Työntekijät kiittelevät esteettisesti monipuolista ja rikasta ympäristöä.

9.8.2019

Ehdokkaat palkinnonsaajiksi ja valitsija vuodelle 2019 julkaistaan torstaina 15.8.2019.

1.10.2018

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saa Uusi lastensairaala

Viidettä kertaa myönnetyn palkinnon ehdokkaita olivat Amos Rex, Lallukan taitelijakoti, Uusi lastensairaala, Tiedekulma ja Tuupalan puukoulu. Vuoden 2018 voittajan valitsi oikeushammaslääkäri Helena Ranta.

Arkkitehtitoimisto SARCin ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivulan (Antti-Matti Siikala, Sarlotta Narjus, Sakari Forsman ja Susanna Kalkkinen) suunnittelema HUS:n Uusi lastensairaala on rakennettu lapsipotilaat ja heidän omaisensa lähtökohtanaan. Lopputulos on monella tapaa ainutlaatuinen ja innovatiivinen terveydenhuollon piirissä.

”On hienoa, että hoitoprosesseista ja lapsen sekä omaisten kokemuksesta ammentava suunnittelu on johtanut myös arkkitehtonisesti palkinnon arvoiseen lopputulokseen”, kommentoi Uuden lastensairaalan pääsuunnitteljia Antti-Matti Siikala.

Uuden lastensairaalan suunnittelun keskiössä olivat lapset ja heidän läheisensä

Helena Ranta nostaa voittajan valinnan keskiöön Uuden lastensairaalan innovatiivisen suunnittelun:

”Sisääntuloaulan seinässä on teksti: Yhdessä jok’ikisen lapsen turvaksi – Tillsammans för varje barns trygghet. Tähän mottoon meidän kaikkien on helppo yhtyä. Lapset ovat saaneet sairaalan, jonka jokainen yksityiskohta on tarkoin harkittu heidän toipumistaan ja hyvinvointiaan ajatellen.”

Uuden lastensairaalan suunnitteluun on alusta asti otettu mukaan potilaat ja heidän omaisensa. Uusien tilojen ja hoidon järjestämisen tarkoitus on helpottaa sekä lapsen että heidän omaistensa arkea raskaissa elämäntilanteissa.

”Uusi lastensairaala on ollut poikkeuksellinen suunnittelutehtävä monessa mielessä, mutta myös siksi, että suunnittelu on ollut erittäin kokonaisvaltaista lähtien kaupunkikuvasta ja päätyen sisustuksen pieniin yksityiskohtiin. Kirjoitimme käyttäjäkokemuksen tueksi tarinan, joka on ollut myös oman suunnittelumme lähtökohtana sairaalan toiminnallisesti erilaisten sisätilojen suunnittelussa”, kuvaa Siikala Uuden lastensairaalan suunnittelun lähtökohtia.

Uusi lastensairaala avattiin käyttöön syyskuun 17. päivä.

Arkkitehtuurin Finlandia nostaa esiin arkkitehtuurin tuomaa kulttuurista pääomaa

Helena Ranta kuvaa tehtäväänsä palkinnon saajan valitsijana kiehtovaksi ja haastavaksi:

”Ehdokkaina oli viisi suomalaisen nykyarkkitehtuurin loistavaa edustajaa, jotka erilaisuudestaan huolimatta kaikki viestivät uudenlaista avautumista ympäröivään, alati kiihtyvämmin muuttuvaan maailmaan.”

Tämän vuoden Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon ehdokkaat ovat osaltaan laajentaneet kaupunkiympäristöä ja tilan laatua erilaisille ryhmille. Amos Rex integroituu avoimeen kaupunkitilaan. Tuupalan Puukoulun arkkitehtuuri tuo kauneutta, laatua ja parempaa käytettävyyttä lasten arkeen. Tiedekulma-konsepti avaa tieteellistä tutkimusta kävijöille vastaamalla uuteen oppimis- ja toimintatarpeeseen ja Lallukan taiteilijakoti on osoitettu yksinomaan taiteilijoiden käyttöön.

”Keinotekoiset raja-aidat rakennusten, tilojen ja niiden eri-ikäisten käyttäjien välillä ovat kaatamista varten, korkeat kynnykset ovat madallettavissa ja tilojen mukautuvuus kulloistakin tarvetta varten on tärkeää. Kohteiden esittelijät olivat syystäkin ylpeitä ehdokkuudestaan”, kommentoi Ranta.

30.8.2018

Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoehdokkaat ovat Amos Rex, Lallukan taiteilijakoti, Tiedekulma, Tuupalan puukoulu ja Uusi lastensairaala

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myöntää Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon jo viidettä kertaa. Esiraadin valitsemat vuoden 2018 finalistit – Amos Rex -taidemuseo, Lallukan taiteilijakoti, Tiedekulma, Tuupalan puukoulu ja Uusi lastensairaala – edustavat monipuolisesti uutta arkkitehtuuria ja korjaussuunnittelua. Palkinnon saajan valitsee oikeushammaslääkäri Helena Ranta. Voittaja julkistetaan 1. lokakuuta.

Palkinnonsaajan valitsee oikeushammaslääkäri Helena Ranta

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon valitsee vaikuttaja, joka on tullut tunnetuksi muun alan kuin arkkitehtuurin asiantuntijana. Tänä vuonna valitsijaksi on kutsuttu oikeushammaslääkäri Helena Ranta.

”Tämä on hyvin mielenkiintoinen tehtävä. Matkustan paljon ja aina kun mahdollista, käyn tutustumassa arkkitehtuurikohteisiin. Esimerkiksi Balkanilta löytyy paljon jugendia. Tämän vuoden kohteissa ei ole merkittävästi yhteismitallisuutta, mikä tekee valinnan myös haasteelliseksi”, Helena Ranta kertoo.

Rakennettu ympäristö vaikuttaa ratkaisuillaan ihmisten kanssakäymiseen, hyvinvointiin ja koko elämänkirjoon. Arkkitehtuurin vaikuttavuus kasvaa, kun tehdään päätöksiä yhteiskunnan varojen kohdentamisesta. Rannalla on työnsä kautta laaja inhimillinen kokemus ja ymmärrys. Valitsijaksi haluttiin henkilö, joka osaa tulkita aikamme yhteiskunnallisia merkityksiä ja tarpeita ihmisen näkökulmasta.

”On kiinnostavaa kuulla Helena Rannan ajatuksia arkkitehtuurista, millaisia asioita ja arvoja hän nostaa esille, mikä tekee häneen vaikutuksen ja miksi hänestä arkkitehtuuri on merkityksellistä”, toteaa SAFAn hallituksen puheenjohtaja Henna Helander.

Palkintoehdokkaat edustavat arkkitehtuuria, joka on aktiivinen osa suomalaista kulttuuria

”Tämä vuosi tarjoaa kattauksen uutta arkkitehtuuria, joka ei ole pelkkä ’toimintojen kuori’, vaan aktiivinen ja aktivoiva osa suomalaista kulttuuria. Hyvä arkkitehtuuri luo uusia oivaltavia toimintaympäristöjä. Tiloja, jotka lisäävät hyvinvointia ja auttavat paranemaan tai tarjoavat lohtua, ja tiloja, joissa taide saa uusia ulottuvuuksia. Kaikki tämä on lisäarvoa, jota korkeatasoinen rakennettu ympäristö antaa arjessa meille jokaiselle. Palkintoehdokkaat kertovat myös mielenkiintoisella tavalla yhteiskunnassa tapahtuvasta murroksesta pois hierarkkisista rakenteista, kohti avoimuutta ja kansalaisyhteiskuntaa”, kertoo Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon esiraadin puheenjohtaja Hannu Huttunen tämän vuoden kohteista.

30.8. yleisölle avautuva Amos Rex -taidemuseo on JKMM Arkkitehtien (Asmo Jaaksi, Freja Ståhlberg-Aalto, Katja Savolainen ja Päivi Meuronen) käsialaa. Pääosin maan alle sijoittuvista näyttelytiloista syntyy kiehtova arkkitehtoninen ”luolasto”, joka on toteutettu ilmavasti ja yksinkertaisesti. Suuret valoaukot luovat välillisen yhteyden ulkopuoliseen kaupunkitilaan ja antavat luonnonvaloa aulatiloihin. Valoaukkojen vapaa geografia muodostaa ”luonnonmaiseman” Lasipalatsin pihalle ja haastaa vanhan arkkitehtuurin sympaattiseen vuoropuheluun. Museon pääsisäänkäynti tapahtuu vanhan Bio Rexin ovista ja Lasipalatsin sisätiloista on tehty taitavasti saumaton osa museokokemusta.

Arkkitehti Gösta Juslenin piirtämää, vuonna 1933 valmistunutta Lallukan taiteilijakotia pidetään yhtenä maamme funktionalistisen arkkitehtuurin merkkiteoksista. Edelleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan taiteilijoiden asuin- ja ateljeetalona toimiva rakennus suojeltiin rakennussuojelulailla vuonna 2012. Vuonna 2017 valmistui suuri korjaushanke, jolla turvattiin arvokkaan rakennuksen ja yhteisön tulevaisuus. Korjaussuunnittelussa luotettiin rakennuksen alkuperäiseen, voimakaspiirteiseen arkkitehtuuriin. Korjauksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Freese Oy (Simo Freese, Eva Knif ja Anu Halme), julkisten tilojen erikoismaalaustyönä toteutetun ennallistavan värityksen professori Vilhelm Helander.

Alun perin arkkitehti Toivo Korhosen vuonna 1977 suunnittelema yliopiston vanha hallintorakennus on peruskorjattu vuonna 2017 mittavalla muutoksella uudeksi Tiedekulmaksi JKKM Arkkitehtien (Teemu Toivio ja Asmo Jaaksi) toimesta. Uusi vanha rakennus on saanut onnistuneen nykypäivityksen, joka kilpailee toiminnallisuudellaan uudisrakennusten kanssa. Katujulkisivut on päivitetty neutraaliksi, yhtenäiseksi pinnaksi, joka heijastaa ympäröivien arvorakennusten julkisivuja. Ydinkeskustassa sijaitseva Helsingin yliopiston Tiedekulmarakennus tukee arkkitehtuurillaan ajatusta uudenlaisesta ja monipuolisesta tieteen kohtaamispaikasta, jonne on matala kynnys mennä.

Alt Arkkitehtien (Antti Karsikas, Ville-Pekka Ikola, Tuomas Niemelä ja Kalle Vahtera) ja Arkkitehtitoimisto Karsikkaan (Martti Karsikas) suunnittelema, vuonna 2018 valmistunut Tuupalan alakoulu ja päiväkoti Kuhmossa on kaunis esimerkki käyttörakentamisesta, joka tarjoaa puitteet lasten ja heidän kasvattajinaan toimivien opettajien arkeen. Kokonaisuus muodostuu yksinkertaisista, kuutiomaisista lautaverhoilluista päärakennusmassoista, sekä piharakennuksista. Sisätilassa paikallisesti tuotettujen CLT-elementtien puupinta on näkyvissä monissa paikoin. Tuupalan puukoulu on muistutus siitä, että inspiroivaa, kokonaisvaltaisesti terveellistä elinympäristöä on mahdollista rakentaa myös sellaisissa hankkeissa, joiden käytössä ei ole erityisen mittavia taloudellisia resursseja.

Arkkitehtitoimisto SARCin ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivulan (Antti-Matti Siikala, Sarlotta Narjus, Sakari Forsman ja Susanna Kalkkinen) suunnittelema HUS:n Uusi lastensairaala avautuu syyskuussa. Rakennuksen arkkitehtuuri painottaa perinteisestä sairaalasuunnittelusta poiketen lapsipotilaiden ja heidän omaistensa viihtyvyyttä ja arjen sujuvuutta. Suuresta koostaan huolimatta Uuden lastensairaalan arkkitehtuurissa korostuvat avoimuus, kontakti ympäristöön ja lasten huomioiminen sairaanhoidon erityisryhmänä. Rakennus on sovitettu taitavasti mittakaavallisesti vaativaan ympäristöön, ja värimaailma sekä sisällä että ulkoarkkitehtuurissa on positiivista ja arkailematonta.

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myöntää Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon nyt viidettä kertaa. Voittaja julkistetaan kansainvälisenä arkkitehtuurin päivänä 1. lokakuuta Helsingissä järjestettävässä tilaisuudessa.