SAFA

ARKKITEHTUURIN FINLANDIA -PALKINTO

Palkinnon saajan valitsee 5.10.2020 muusikko Paula Vesala.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoehdokkaat ovat K-Kampus Helsingin Kalasatamassa, Kotkan Toritalo, Helsingin Olympiastadionin peruskorjaus ja Aalto-yliopiston uusi kampusrakennus Otaniemessä.

  • Aalto-yliopiston uusi kampusrakennus

  • K-Kampus

  • Olympiastadionin peruskorjaus

  • Toritalo Kotka

Aalto-yliopiston uusi kampusrakennus

Espoon Otaniemessä Aalto-yliopiston uusi kampusrakennus on korttelikokonaisuus, johon kuuluvat Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun päärakennus Väre, Aalto -yliopiston kauppakorkeakoulu, sekä kauppakeskus A Block. Kokonaisuus pohjautuu Verstas Arkkitehtien kilpailuvoittoon vuodelta 2013. Rikas tilallinen sommittelu ja rakennusmassan jakaminen pienempiin, korkeudeltaan vaihteleviin ’taloihin talon sisällä’ sovittavat kookkaan rakennuksen ympäristöönsä. Kampusrakennuksen sisätiloissa rakennusmassojen väliin jäävät vaihtelevat tilasarjat luovat mahdollisuuksia kohtaamisiin ja monialaiseen tekemiseen.

Kuvat: Tuomas Uusheimo ja Andreas Meichsner


  • Arkkitehtuuri: Verstas Arkkitehdit Oy / Jussi Palva, Väinö Nikkilä, Riina Palva, Ilkka Salminen
  • Tilaaja: Aalto-yliopistokiinteistöt Oy
  • Urakoitsija: SRV-rakennus Oy
  • Sijainti: Helsinki
  • Laajuus: 45 400 m2
  • Valmistumisvuosi: 2019

Esiraadin perustelut

Aalto-yliopiston uusi kampusrakennus on korttelikokonaisuus, johon kuuluvat Aalto-yliopiston
taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun päärakennus Väre, Aalto -yliopiston
kauppakorkeakoulu, sekä kauppakeskus A Block. Kokonaisuus pohjautuu Verstas
Arkkitehtien kilpailuvoittoon vuodelta 2013.

Otaniemen kampuksen ensimmäinen aidosti kaupunkimainen aukio syntyy
uuden kampusrakennuksen, vanhan TKK:n päärakennuksen ja Aallon kirjaston väliin,
kuitenkin siten että päärakennuksen asema kampuksen dominanttina säilyy. Rikas tilallinen
sommittelu ja rakennusmassan jakaminen pienempiin, korkeudeltaan vaihteleviin ’taloihin
talon sisällä’ sovittavat kookkaan rakennuksen ympäristöönsä. Rakennusmassat hakevat
suuntaviivansa ympäröivien rakennusten koordinaateista; massojen dynaaminen sijoittelu
luo kylämäisen yleisvaikutelman. Tiilen ja lasin käyttö rakennuksen julkisivuissa resonoi
Otaniemen hallitun materiaalipaletin kanssa.

Kampusrakennuksen sisätiloissa rakennusmassojen väliin jäävät vaihtelevat tilasarjat luovat
mahdollisuuksia kohtaamisiin ja monialaiseen tekemiseen. Koulujen erilaisuus on huomioitu
sisustuksen ilmeessä ja materiaaliskaalassa: Kauppakorkeakoulun tilat muodostavat
materiaaleiltaan ja geometrialtaan eheän ja hallitun kokonaisuuden, joka henkii käyttäjänsä
imagoa. Väreessä taidekoulun käsillä tekemisen perinne on tehty näkyväksi kellari- ja
maantasokerroksen lasiseinäisissä pajatiloissa, jotka sijoittuvat rakennuksen läpi kulkevien
kävelyreittien varrelle. Väre on mahdollisuuksien arkkitehtuuria, jossa tilojen käyttöä voidaan
muunnella ja muokata tarpeen mukaan.

K-Kampus

K-ryhmän uusi päätoimitalo K-kampus valmistui vuonna 2019 Helsingin Kalasatamaan. K-kampus edustaa viimeaikaista mallia työympäristöstä: työpiste on päivittäin valittavissa julkisivun äärelle sijoittuvilta työtilavyöhykkeiltä. Väljästi mitoitetuista sisääntulo- ja kokoontumistiloista ravintoloineen ja kahvioineen on kekseliäästi muodostettu kolmiulotteinen tapahtumatila, joka hallitsee aulanäkymiä.

Kuvat: Mika Huisman ja Hannu Rytky


  • Arkkitehtuuri: JKMM Arkkitehdit / Juha Mäki-Jyllilä, Eero Kontuniemi, Mikko Lehto, Mirja Puoskari, Teemu Taskinen, Asmo Jaaksi, Teemu Kurkela, Samuli Miettinen, Anniina Koskela, Mikko Kyläkoski, Kirsti Larja, Jukka Mäkinen, Marko Pulli, Päivi Puukari, Henri Suorsa, Katariina Takala, Virve Vuolasvirta, Miina Vuorinen // Sisustusarkkitehtuuri: Elina Niemi, Paula Salonen, Viivi Laine, Sami Laine, Rami Lehtimäki, Katja Rouvinen, Tiina Rytkönen, Tommi Varis
  • Tilaaja: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
  • Urakoitsija: Haahtela-rakennuttaminen Oy
  • Sijainti: Helsinki
  • Laajuus: 55 000 m2
  • Valmistumisvuosi: 2019

Esiraadin perustelut

Vuosi sitten valmistunut JKMM Arkkitehtien suunnittelema K-kampus edustaa viimeaikaista mallia
työympäristöstä, johon kulunut koronakevät on tuonut uusia haasteita. Työpiste on päivittäin
valittavissa julkisivun äärelle sijoittuvilta työtilavyöhykkeiltä. Ne ovat tiukasti ja tilaa säästäen
päätetyöhön mitoitettuja. Työntekijöille on erikseen tarjolla tilat vetäytymiseen ja tunnelmaltaan
rennommat tilat vapaamuotoiseen kanssakäymiseen.

Työntekijä- ja vierasalueet on erotettu toisistaan. Vierasneuvotteluhuoneet reunustavat
kerroksittain kahta laajaa valopihaa. Väljästi mitoitetuista sisääntulo- ja kokoontumistiloista
ravintoloineen ja kahvioineen on kekseliäästi muodostettu kolmiulotteinen tapahtumatila, joka
hallitsee aulanäkymiä. Moderni ja automatisoitu talotekniikka säätelee sisäolosuhteita,
energiankulutusta minimoiden.

Rakennuksen väri- ja materiaaliskaala on raikkaan yksinkertainen ja valoisa. Muotogeometria
yhdistyy luonnonläheisiin ja lämpimiin materiaaleihin ja ulottuu huolella suunnitelluista
yksityiskohdista rakennuksen ulkoarkkitehtuuriin.  Arkkitehtuurin keinoin viestitään asiakkaille ja
työntekijöille optimistista kuvaa yrityksen arvoista.

Olympiastadionin peruskorjaus

Helsingin Olympiastadion torneineen on Helsingin tunnetuimpia maamerkkejä ja olympiarakennuksistamme tärkein. Rakennuksella on värikäs muutos- ja käyttöhistoria, jota äskettäin valmistunut korjaus- ja uudistustyö jatkaa. Prosessiin kuului teknisten, taloudellisten ja toiminnallisten seikkojen lisäksi huolellinen restaurointiteoreettinen pohdinta, mikä näkyy lopputuloksessa. Arkkitehtityöryhmän näkemyksellä ilmeisen hankalatkin vaatimukset on sovitettu suojelukohteeseen sen arvon ymmärtävällä tavalla.

Kuvat: Wellu Hämäläinen ja Tuomas Uusheimo


  • Arkkitehtuuri: Arkkitehtitoimisto K2S Oy / Kimmo Lintula (pääsuunnittelija), Niko Sirola, Mikko Summanen, Juha Sundqvist (projektiarkkitehti), Arkkitehdit NRT Oy / Kari Raimoranta (pääsuunnittelija), Teemu Tuomi, Tom Lindholm, Juuso Hatakka, Emmi Jääskeläinen, Jouni Karttunen, Tom Lindholm (projektiarkkitehti), Wessel de Jonge architecten bna bv, White arkitekter AB
  • Tilaaja: Stadion-Säätiö
  • Urakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy, Lemminkäinen Infra Oy
  • Sijainti: Helsinki
  • Laajuus: 36 000 brm2 m2
  • Valmistumisvuosi: 2020

Esiraadin perustelut

Olympiastadion on kaikille suomalaisille tuttu. Ikoninen itsenäisyyden ajan monumentti
torneineen on Helsingin tunnetuimpia maamerkkejä ja olympiarakennuksistamme tärkein.
Urheilupyhätöstä järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voittivat Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti
1933. Lailla suojellulla rakennuksella on värikäs muutos- ja käyttöhistoria, jota äskettäin
valmistunut korjaus- ja uudistustyö jatkaa. Poikkeuksellisen mittava urakka sisälsi
säilytetyn stadionkokonaisuuden korjauksen ja kehittämisen lisäksi monikäyttöiset
laajennusosat sekä kaarrekatsomoiden kattamisen.

Prosessiin kuului teknisten, taloudellisten ja toiminnallisten seikkojen lisäksi huolellinen
restaurointiteoreettinen pohdinta, mikä näkyy lopputuloksessa. Huolimatta suurista
muutoksista, joita mm. turvallisuuden ja palveluiden parantaminen vaati, Olympiastadionin
eri vuosikymmeniltä periytyvä puhdaslinjainen arkkitehtuuri on säilynyt tunnistettavana.
Rakennus on yhä yhtenäinen kokonaisuus, jonka historiallinen kerrostuneisuus on
muutoksissa saanut arvoisensa lisän.

Näyttävin esimerkki siitä on uusi linjakas katos. Arkkitehtityöryhmän näkemyksellä ilmeisen
hankalatkin vaatimukset on sovitettu suojelukohteeseen sen arvon ymmärtävällä tavalla.
Suunnittelussa on hallittu paitsi iso mittakaava, myös yksityiskohdat ja materiaalit aina
pienimpään lasilistan ruuviin asti. Laajennukset, jotka ovat pinta-alaltaan alkuperäistä
rakennusta suuremmat, täydentävät kokonaisuutta murentamatta stadionin majesteetillista
asemaa kaupunkikuvassa.

Toritalo Kotka

Vuonna 2019 Kotkaan valmistunut Toritalo on oivallinen esimerkki siitä, miten vakiintunutta kaupunkiympäristöä voidaan täydentää oman aikansa arkkitehtuurilla. Uusi asuintalo asettuu sovinnollisesti viereisten, eri aikakausien rakennusten väliin ja kiinnittyy tyylikkäänä ja itsevarmasti osaksi Kotkan kauppatorin kaupunkikuvaa. Kotkan Toritalo syntyy aivan tavallisista asuntorakentamisen aineksista, mutta taitavalla suunnittelulla ja kulttuuritahdolla se yltää omasta pienuudestaan perustamatta huomattavaksi arkkitehtuuriksi.

Kuvat: Jani Prunnila


  • Arkkitehtuuri: Arkkitehtitoimisto Jani Prunnila Oy/ Jani Prunnila
  • Tilaaja: Tiina Halonen, Agda Kolmijoen perikunta
  • Urakoitsija: Oy Rakennuspartio
  • Sijainti: Kotka
  • Laajuus: 1340 m2
  • Valmistumisvuosi: 2019

Esiraadin perustelut

Vuonna 2019 Kotkaan valmistunut Toritalo on oivallinen esimerkki siitä, miten vakiintunutta
kaupunkiympäristöä voidaan täydentää oman aikansa arkkitehtuurilla.
Uusi asuintalo asettuu sovinnollisesti viereisten, eri aikakausien rakennusten väliin ja
kiinnittyy tyylikkäänä ja itsevarmasti osaksi Kotkan kauppatorin kaupunkikuvaa.
Rakennuksen mittasuhteet ja ikkuna-aukotus jatkavat luontevasti korttelin julkisivuja
hienovaraisten korostusten maustamana. Vuokrakäytössä olevan rakennuksen aulan
läpinäkyvyys sitoo elämyksellisesti vanhan sisäpihamiljöön edessä olevaan toriin.

Arkkitehdin ja tilaajan hedelmällinen yhteistyö näkyy kulttuuritietoisina ratkaisuina, joissa
paikallinen historia saa uuden kerroksen ja tuottaa samalla edellytykset säilyttää ja
ylläpitää saman pihapiirin kaupunkimaiset kivi- ja puutalot kokonaisuutena.
Kotkan Toritalo syntyy aivan tavallisista asuntorakentamisen aineksista, mutta taitavalla
suunnittelulla ja kulttuuritahdolla se yltää omasta pienuudestaan perustamatta
huomattavaksi arkkitehtuuriksi.