Uutiset
3.10.2022
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto 2022 Jyväskylän yliopiston kirjaston peruskorjaukselle
Elokuvantekijä Klaus Härö on valinnut tämän vuoden Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi Jyväskylän yliopiston kirjaston peruskorjauksen. Arkkitehti Ari Sipisen suunnitteleman korjauksen myötä 1970-luvun kirjasto on saanut uuden elämän, vanhaa kunnioittaen. Palkinnon myöntää Suomen Arkkitehtiliitto SAFA.
Rakennuksesta huokuu kunnioitus
Klaus Härö korostaa perusteluissaan rakennuksesta huokuvaa kunnioitusta alkuperäistä kirjastoa ja kävijöitä kohtaan.
”Pieteetillä ja perusteellisuudella on paneuduttu siihen, mitä ja miten kohde on kerran palvellut ja voisi palvella vastedeskin. Vanhaa ei ole romutettu, muttei myöskään romantisoitu kritiikittömästi vain siksi että se sattuu olemaan oman maun mukaista”, Klaus Härö sanoo.
”On kunnioitettu, mutta uskallettu tehdä rohkeitakin muutoksia. Arvokkaaseen rakennus- ja kaupunkimaisemaan taiten asettunut aikansa lapsi herää uuteen loistoon peruskorjauksessa, jossa vanha on ajatuksella sovitettu uuteen aikaan.”
Tilallinen idea ja värimaailma säilytettiin
Arkkitehti Arto Sipisen suunnitteleman, 1974 valmistuneen rakennuksen korjaus- ja pääsuunnittelusta vastasi hänen poikansa, arkkitehti Ari Sipinen (Arkkitehtitoimisto Sipinen Oy) ja tila- ja sisustussuunnittelusta arkkitehti Merja Kiviranta (BST Arkkitehdit Oy).
”1970-luvun peruskorjausiässä olevia rakennuksia ei missään nimessä kannata purkaa. Hyvällä suunnittelulla ja tiloja muokkaamalla ne taipuvat mainiosti nykyaikaisiin tarpeisiin”, Ari Sipinen painottaa
”Yli 45-vuotiaan rakennuksen talotekniikka oli auttamatta vanhentunutta. Myös rakennuksen käyttäjän, Jyväskylän yliopiston, tarpeet olivat muuttuneet vuosikymmenten saatossa. Kaikki uudistettiin betonirunkoa ja joitakin suojeltuja valaisimia, sisälasiseiniä ja tiiliseiniä lukuun ottamatta”, Sipinen kertoo.
’Keltaisena kirjastona’ aiemmin tunnetun – nykyisin Lähde-nimisen – kirjaston värimaailma säilytettiin: perusvärit keltainen, musta, valkoinen, sininen ja punainen toistuvat tiloissa sekä irtokalusteissa. Opiskelijoille ja henkilökunnalle rakennettiin uusia kohtaamis- ja työskentelytiloja. Aiemmin kirjavarastona palvelleet kerrokset liitettiin tilallisesti ylempiin kerroksiin uudella avoportaikolla sekä avaamalla uusia suuria valoaukkoja kerrosten väliin.
Myös kaikki ulko- ja kattoikkunat uudistettiin kokonaan. Ensimmäisen kerroksen kahvila-ravintolan uudet, suuret ulkoikkunat avautuvat Seminaarinmäen kauniiseen puistoon. Pääsisäänkäynnin eteen lisättiin uudet ulkoportaat Seminaarinkadun suuntaan.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon ehdokkaita vuonna 2022 olivat Jyväskylän yliopiston kirjaston ohella Serlachiuksen taidesauna (Mendoza-Partida Architectural Studio ja BAX Studio, yhteistyössä Planetary Architecture) ja Jätkäsaaren koulu (AOR Arkkitehdit).
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto ja esiraadin jäsenet
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto myönnetään kolmen viime vuoden aikana valmistuneen uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Palkinto voidaan myöntää joko suomalaisen tai ulkomaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston Suomeen suunnittelemasta työstä tai suomalaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston ulkomaille suunnittelemasta työstä.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon valitsijaksi valitaan vaikuttaja, joka on tullut tunnetuksi muun alan kuin arkkitehtuurin asiantuntijana. Tuomari tekee valinnan esiraadin valitsemien kohteiden joukosta. Palkinnon tarkoitus on lisätä arvostusta luovaa korkealuokkaista arkkitehtuuria kohtaan sekä nostaa esille arkkitehtuurin kulttuurista arvoa ja hyvinvointia lisäävää merkitystä.
Kohteet valinneeseen esiraatiin kuuluivat tänä vuonna professori Panu Lehtovuori (pj), arkkitehti Sarlotta Narjus, arkkitehti Mona Schalin ja professori Rainer Mahlamäki. Esiraadin sihteerinä toimi SAFAn pääsihteeri Paula Huotelin.
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on arkkitehtien ammatillinen ja aatteellinen yhteisö, joka toimii aktiivisesti arkkitehtuurin ja korkealaatuisen elinympäristön puolesta. Vuonna 1892 perustetun Suomen Arkkitehtiliiton jäseninä on noin 3 100 yliopistotason tutkinnon suorittanutta arkkitehtia. Lisäksi SAFAssa on noin 600 opiskelijajäsentä.
29.8.2022
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon 2022 saajan valitsee Klaus Härö
Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoehdokkaiksi 2022 on valittu Jyväskylän yliopiston kirjaston peruskorjaus, Jätkäsaaren koulu Helsingissä ja Serlachiuksen taidesauna Mäntässä. Suomen Arkkitehtiliitto (SAFA) myöntää Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon nyt yhdeksättä kertaa. Voittaja julkistetaan 3.10.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajan valitsee vuosittain vaikuttaja, joka on tullut tunnetuksi muun alan asiantuntijana.
Klaus Härö on yksi maamme palkituimmista elokuvantekijöistä. Härön elokuvissa toistuvia aiheita ovat olleet lapset ja nuoret aikuisten maailman puristuksessa. Elokuva Miekkailija ylsi parhaan ulkomaisen elokuvan shortlistalle 2016 ja samana vuonna elokuvalle myönnettiin Golden Globe -ehdokkuus. Syyskuussa ensi-iltansa saa Härön ohjaama elokuva My Sailor, My Love (Rakkaani Merikapteeni), joka on suomalais-irlantilainen yhteistuotanto.
Ehdokkaita yhdistää sivistys ja arkkitehtuurin kokonaisvaltainen laatu
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon finalistikohteet valitsee vuosittain vaihtuva, SAFAn hallituksen nimittämä esiraati. ”Finlandia-ehdokkaiksi valitsimme yksimielisesti kolme hienoa rakennusta”, esiraadin puheenjohtaja, professori Panu Lehtovuori sanoo.
”Kahden sulkujen leimaaman koronavuoden jälkeen esiraati pääsi tutustumaan myös kouluihin, päiväkoteihin, sairaaloihin ja hoivakoteihin, mikä on osaltaan näkynyt työssämme.”
Lehtovuoren mukaan kohteita yhdistäviä tekijöitä ovat sivistys sekä suunnittelun ja toteutuksen laadukkuus. ”Valitut kolme arkkitehtonista, maisemallista ja urbaania kohdetta muistuttavat toisaalta huippulaatuisten tieteen, koulutuksen ja oppimisen ympäristöjen merkityksestä ja toisaalta tuovat esiin sen, miten arkkitehtuuri luo abstrahoituvaan maailmaan lämpimiä hyvän elämän paikkoja.”
“Sivistystä on myös rakennuskannan arvojen vaaliminen. 1970-luvun rakennukset ovat nyt vaaravyöhykkeessä, ja säilyttäviä vaihtoehtoja on tarpeen tuoda esille”, Lehtovuori toteaa.
Palkinnon esiraatiin kuuluu tänä vuonna professori Panu Lehtovuoren lisäksi arkkitehti Sarlotta Narjus, arkkitehti Mona Schalin ja professori Rainer Mahlamäki. Esiraadin sihteerinä toimi SAFAn pääsihteeri Paula Huotelin.
Jyväskylän yliopiston kirjasto on 1970-luvun julkisen käyttöarkkitehtuurin merkkiteos
Arkkitehti Arto Sipisen vuonna 1974 suunnitteleman Jyväskylän yliopiston kirjaston peruskorjauksesta on vastannut arkkitehdin poika, Ari Sipinen (Arkkitehtitoimisto Sipinen). Vuosi sitten avautunut, ’Keltaisena kirjastona’ tunnettu rakennus on nyt nimeltään Lähde. Aikoinaan kirjasto keräsi huomiota sekä arkkitehtuurinsa että toiminnallisen konseptinsa takia. Avoimesti saavutettavat kirjakokoelmat ja opiskelijoiden yhteisölliset oleskelutilat olivat kiitettyjä uutuuksia.
Peruskorjauksessa rakennuksen tilat muutettiin vastaamaan yliopiston tulevia tarpeita, samalla kun kirjaston alkuperäinen tilallinen idea, värimaailma ja sisääntuloaulan tunnelma säilytettiin. Näkyvimpiä muutoksia ovat alempien kirjavarastokerrosten uusi käyttö ja niiden liittäminen tilallisesti ylempiin kerroksiin avaamalla uusia aukkoja kerrosten väliin. Kirjaston uusi sisäänkäyntiporras kutsuu nyt kävijät suoraan rakennuksen sisääntulohallia kohti. Pilarirungon sallimissa puitteissa on avattu julkisivuun uusia suuria ikkunoita kampusalueen suuntaan. Lopputuloksena on valoisa, helposti lähestyttävä ja käyttäjien yhteisöllisyyttä tukeva, uudistunut oppimisympäristö.
Jätkäsaaren koulu on tiloiltaan tehokas ja samalla väljän hengittävä
Yleisen arkkitehtuurikilpailun tuloksena vuonna 2019 valmistunut Jätkäsaaren peruskoulu on niin sanottu solukoulu, jossa opetustilat on kudottu erilaisiin opetustilanteisiin soveltuviksi tilaryhmiksi keskusaulan ympärille. Koulun suunnitellusta vastasivat Erkko Aarti, Kuutti Halinen, Janne Kentala, Arto Ollila ja Mikki Ristola (Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit). Koulurakennus on ottanut merkittävän julkisen rakennuksen roolin parhaillaan rakentuvassa Jätkäsaaren kaupunginosassa.
Rakennuksen selkeä, harkkomainen hahmo poikkeaa tuoreella tavalla yleisestä koulurakennusten arkkitehtuurista. Maantasokerroksen tiilimuuraus juurruttaa talon paikoilleen ja ylempien kerrosten vaaleus liittää rakennusta laajempaan Jätkäsaaren kaupunkimaisemaan. Julkisivujen jäsentelyn ideana on ehjän pinnan ja ikkuna-aukkojen tiivis leikki. Hienostunutta valon käyttöä täydentävät kattojen ”valokaivot”. Arkkitehtuurin laadun viimeistelee virkeän värikäs piha. Komea ja kauniisti ylävalaistu keskustila on rakennuksen ydin. Näköyhteydet keskusaulan ja opetustilojen välillä muodostavat hyvän lähtökohdan selkeälle orientaatiolle. Tilallinen ratkaisu muodostaa vaihtelevan kudelman erilaisia opetustilanteita varten. Koulu on tehokas ja samalla väljän hengittävä.
Taidesauna liittyy uuteen, sosiaaliseen saunakulttuuriin
Mänttä-Vilppulassa sijaitseva Serlachiuksen museo tilasi rantasaunan suunnittelun Gösta-museokilpailun voittaneelta espanjalaiselta arkkitehtikolmikolta. Héctor Mendoza, Mara Partida ja Boris Bezan (Mendoza-Partida Architectural Studio ja BAX Studio) ovat toteuttaneet tänä kesänä valmistuneen saunan suomalaisen Planetary Architecture -toimiston arkkitehtien, Pekka Pakkasen ja Anna Kontuniemen kanssa. Betonirakenteinen sauna sijaitsee Gösta-museon edessä, Melasjärven rannalla.
Materiaalivalinta ei ole ainoa suomalaista sauna-arkkitehtuuria uhmaava päätös, vaan Taidesauna herättää suomalaisessa, arkaaisen ja karun hirsisaunakulttuurin kyllästämässä kävijässä matkan täysin odottamattomaan saunamaailmaan. Lopputulos on elämyksellinen, tekijöidensä kulttuuritaustoista ammentava saunapolku, jonka varrelle on sijoitettu mittava määrä myös muuta taidetta. Polku päättyy ulkotilan kautta kuljettavaan löylyhuoneeseen. Taidesauna liittyy selvästi uuteen saunakulttuuriin, jossa perinteisen hiljentymisen ja peseytymisen sijaan saunomisesta haetaan elämyksiä ja sosiaalista yhdessä olemista.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto myönnetään kolmen viime vuoden aikana valmistuneen uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Palkinto voidaan myöntää joko suomalaisen tai ulkomaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston Suomeen suunnittelemasta työstä tai suomalaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston ulkomaille suunnittelemasta työstä. Palkinnon tarkoitus on lisätä arvostusta luovaa korkealuokkaista arkkitehtuuria kohtaan sekä nostaa esille arkkitehtuurin kulttuurista arvoa ja hyvinvointia lisäävää merkitystä.
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on arkkitehtien ammatillinen ja aatteellinen yhteisö, joka toimii aktiivisesti arkkitehtuurin ja korkealaatuisen elinympäristön puolesta. Vuonna 1892 perustetun Suomen Arkkitehtiliiton jäseninä on noin 3 100 yliopistotason tutkinnon suorittanutta arkkitehtia. Lisäksi SAFAssa on noin 600 opiskelijajäsentä.
