SAFA

Uutiset

5.10.2020

ARKKITEHTUURIN FINLANDIA-PALKINNON SAA OLYMPIASTADIONIN PERUSKORJAUS

Helsingin Olympiastadion torneineen on Helsingin tunnetuimpia maamerkkejä. Arkkitehtitoimisto K2S:n ja Arkkitehdit NRT:n suunnittelema urakka sisälsi säilytetyn stadionkokonaisuuden korjauksen lisäksi monikäyttöiset laajennusosat sekä kaarrekatsomoiden kattamisen. Vuoden 2020 voittajan valitsi muusikko, näyttelijä Paula Vesala. Palkinnon myöntää Suomen Arkkitehtiliitto SAFA.

Historiantajuinen, tyylikäs korjaus- ja suojelutyö

Paula Vesala kertoo valinnallaan haluavansa kiittää Olympiastadionin historiantajuista ja tyylikästä suojelutyötä.

”Tämä kansallinen monumentti ei ole vain katseltava patsas. Sen seinien sisällä tapahtuva toiminta muodostaa niitä elämämme erityisiä hetkiä: kohokohtia, sitkeää harjoittelua, pettymyksiä, hikeä, hurmosta, voittoja ja häviöitä. Monenkirjavan käyttäjäjoukon – siis meidän kaikkien – tarpeita on pyritty ottamaan huomioon, mutta vanhan rakennuksen ehdoilla”, Paula Vesala sanoo.

”Peruskorjatuissa tiloissa huomaa pysähtyvänsä ihailemaan niin huolella kunnostettuja pienen pieniä yksityiskohtia kuin uusien tilojen kuten stadionin alle louhittujen harjoittelusalien materiaalivalintoja, sekä näyttäviä aikansa rakenteita kuten alkuperäistä katsomon katosta, jonka säilyttäminen ja kunnostaminen on ollut varsinainen uroteko. Uudet rakenteet täydentävät Olympiastadionia mutta eivät pyri tuomaan siihen yllätyksiä, vaan tukevat tyylikkäästi stadionin alkuperäistä ja myöhempien rakennusvaiheiden henkeä.”

”Stadionin logistiikka ja käytettävyys on parantunut huimasti, mutta aivan erityisen vaikutuksen tekee huolellinen, rakennuksen alkuperäistä henkeä ja ulkomuotoa kunnioittava suojelu- ja korjaustyö. Olympiastadionin taika on paitsi tallella, saanut vain lisää loistetta”, Vesala kiittää.

Toimiva ja elämyksellinen kokonaisuus

Urheilupyhätöstä järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voittivat Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti 1933. Rakennuksella on värikäs muutos- ja käyttöhistoria, jota äskettäin valmistunut korjaus- ja uudistustyö jatkaa.  

”Uudistettu Olympiastadion – kansallinen monumentti keskellä pääkaupunkia – on suomalaista olympia-arkkitehtuuria, joka ei ole kertakäyttörakentamista. Haasteena oli luoda toimiva ja eläymyksellinen kokonaisuus, jossa uusi ja vanha, eri toiminnoista lähtevä arkkitehtuuri täydentää toisiaan aina detaljitasolle saakka”, kohteen pääsuunnittelijoina toimineet arkkitehdit Kimmo Lintula (K2S) ja Kari Raimoranta (Arkkitehdit NRT Oy) kertovat.

”Työryhmän ulkomaiset asiantuntijat, hollantilainen arkkitehti Wessel de Jonge toimistoineen ja ruotsalainen White-arkkitehdit sekä kotimaiset asiantuntijatahot toivat syvyyttä suunnitelman ratkaisuihin. Yhteistyö sidosryhmien ja viranomaisten kanssa sujui mallikelpoisesti. Erityisen hyvin rakennussuojelulailla suojellun Olympiastadionin suunnittelu ja rakennusvaihe sujui Museoviraston edustajien kanssa. Kaikki osapuolet sisäistivät haasteen”, pääsuunnittelijat kuvaavat laajan hankkeen yhteistyötä.

”Saimme kuljetettavaksemme viestikapulan, jonka nyt ylpeinä ojennamme eteenpäin toivoen, että kapula jatkaa putoamatta matkaansa.”

Arkkitehtisuunnittelusta vastasivat Arkkitehtitoimisto K2S Oy:ssä Kimmo Lintula, Niko Sirola, Mikko Summanen sekä Arkkitehdit NRT Oy:ssä Kari Raimoranta, Teemu Tuomi, Tom Lindholm, Juuso Hatakka, Emmi Jääskeläinen, Jouni Karttunen, Tuula Olli ja Kristiina Suoniemi. Projektiarkkitehteina toimivat Juha Sundqvist (K2S) ja Tom Lindholm (NRT).

Tämänvuotisen Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon ehdokkaita olivat Olympiastadionin peruskorjauksen ohella Aalto-yliopiston uusi kampusrakennus Otaniemessä, K-Kampus Helsingin Kalasatamassa ja Kotkan Toritalo.

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto ja esiraadin jäsenet

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto myönnetään kolmen viime vuoden aikana valmistuneen uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Palkinto voidaan myöntää joko suomalaisen tai ulkomaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston Suomeen suunnittelemasta työstä tai suomalaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston ulkomaille suunnittelemasta työstä. Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon valitsijaksi valitaan vaikuttaja, joka on tullut tunnetuksi muun alan kuin arkkitehtuurin asiantuntijana. Tuomari tekee valinnan esiraadin valitsemien kohteiden joukosta. Palkinnon tarkoitus on lisätä arvostusta luovaa korkealuokkaista arkkitehtuuria kohtaan sekä nostaa esille arkkitehtuurin kulttuurista arvoa ja hyvinvointia lisäävää merkitystä.

Esiraatiin kuuluivat tänä vuonna professori Tuomo Siitosen lisäksi Arkkitehti Simo Freese, arkkitehti Teemu Hirvilammi ja arkkitehti, humanitaarisen arkkitehtuurin työelämäprofessori Saija Hollmén. Esiraadin sihteerinä toimi SAFAn pääsihteeri Paula Huotelin.

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on arkkitehtien ammatillinen ja aatteellinen yhteisö, joka toimii aktiivisesti arkkitehtuurin ja korkealaatuisen elinympäristön puolesta. Vuonna 1892 perustetun Suomen Arkkitehtiliiton jäseninä on noin 3 100 yliopistotason tutkinnon suorittanutta arkkitehtia. Lisäksi SAFAssa on noin 600 opiskelijajäsentä.


2.9.2020

ARKKITEHTUURIN FINLANDIA -PALKINNON 2020 VALITSEE PAULA VESALA

Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoehdokkaat ovat K-Kampus Helsingin Kalasatamassa, Kotkan Toritalo, Helsingin Olympiastadionin peruskorjaus ja Aalto-yliopiston uusi kampusrakennus Otaniemessä

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon valitsee tänä vuonna muusikko, näyttelijä Paula Vesala. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myöntää Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon seitsemättä kertaa. Voittaja julkistetaan 5.10.2020.

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon valitsee vuosittain vaikuttaja, joka on tullut tunnetuksi muun alan kuin arkkitehtuurin asiantuntijana. Paula Vesalan musiikki on erityinen yhdistelmä taiteellista tinkimättömyyttä ja koko kansan tavoittavia pophittejä. Monipuolinen taiteilija on palkittu myös Juha Vainio -palkinnolla vuonna 2016 ja ensimmäisenä naisena Reino Helismaa -sanoittajapalkinnolla 2019. Paula Vesala on ainoa nainen, joka on ollut ehdolla sekä Emma- että Jussi-palkinnon saajaksi.

KOHTEET EDUSTAVAT ARKKITEHTUURIN IÄTTÖMIÄ ARVOJA

Koronakevät vaikutti kohteiden valikoimaan tänä vuonna. Koronatilanteen asettamien vierailurajoitusten takia ulkomaankohteiden ohella koulut, päiväkodit ja hoitolaitokset siirtyivät ensi vuoteen.

”Nyt ehdolle asetetut kohteet edustavat tuoreella tavalla arkkitehtuurin iättömiä arvoja: paikan ja käyttäjän huomioon ottamista, valoisuutta ja huolellista suunnittelua”, esiraadin puheenjohtaja Tuomo Siitonen perustelee.

Kohteet valinneeseen esiraatiin kuuluivat professori Tuomo Siitosen lisäksi Arkkitehti Simo Freese, arkkitehti Teemu Hirvilammi ja arkkitehti, humanitaarisen arkkitehtuurin työelämäprofessori Saija Hollmén. Esiraadin sihteerinä toimi SAFAn pääsihteeri Paula Huotelin.

K-KAMPUS

JKMM Arkkitehtien suunnittelema K-ryhmän uusi päätoimitalo, K-Kampus, valmistui vuonna 2019 Helsingin Kalasatamaan. K-Kampus edustaa viimeaikaista mallia työympäristöstä: työpiste on päivittäin valittavissa julkisivun äärelle sijoittuvilta työtilavyöhykkeiltä. Väljästi mitoitetuista sisääntulo- ja kokoontumistiloista ravintoloineen ja kahvioineen on kekseliäästi muodostettu kolmiulotteinen tapahtumatila, joka hallitsee aulanäkymiä.

Rakennuksen väri- ja materiaaliskaala on raikkaan yksinkertainen ja valoisa. Muotogeometria yhdistyy luonnonläheisiin ja lämpimiin materiaaleihin ja ulottuu huolella suunnitelluista yksityiskohdista rakennuksen ulkoarkkitehtuuriin. Arkkitehtuurin keinoin viestitään asiakkaille ja työntekijöille optimistista kuvaa yrityksen arvoista.

TORITALO KOTKA

Arkkitehti Jani Prunnilan suunnittelema, vuonna 2019 Kotkaan valmistunut Toritalo on oivallinen esimerkki siitä, miten vakiintunutta kaupunkiympäristöä voidaan täydentää oman aikansa arkkitehtuurilla. Uusi asuintalo asettuu sovinnollisesti viereisten, eri aikakausien rakennusten väliin ja kiinnittyy tyylikkäänä ja itsevarmasti osaksi Kotkan kauppatorin kaupunkikuvaa. Rakennuksen aulan läpinäkyvyys sitoo elämyksellisesti vanhan sisäpihamiljöön edessä olevaan toriin.

Arkkitehdin ja tilaajan hedelmällinen yhteistyö näkyy kulttuuritietoisina ratkaisuina, joissa paikallinen historia saa uuden kerroksen ja tuottaa samalla edellytykset säilyttää ja ylläpitää saman pihapiirin kaupunkimaiset kivi- ja puutalot kokonaisuutena. Kotkan Toritalo syntyy aivan tavallisista asuntorakentamisen aineksista, mutta taitavalla suunnittelulla ja kulttuuritahdolla se yltää omasta pienuudestaan perustamatta huomattavaksi arkkitehtuuriksi.

OLYMPIASTADIONIN PERUSKORJAUS

Yrjö Lindegrenin ja Toivo Jäntin arkkitehtuurikilpailuvoittoon 1933 pohjautuva Helsingin Olympiastadion torneineen on Helsingin tunnetuimpia maamerkkejä ja olympiarakennuksistamme tärkein. Rakennuksella on värikäs muutos- ja käyttöhistoria, jota äskettäin valmistunut korjaus- ja uudistustyö jatkaa. Prosessiin kuului teknisten, taloudellisten ja toiminnallisten seikkojen lisäksi huolellinen restaurointiteoreettinen pohdinta, mikä näkyy lopputuloksessa.

Huolimatta suurista muutoksista Olympiastadionin eri vuosikymmeniltä periytyvä puhdaslinjainen arkkitehtuuri on säilynyt tunnistettavana, mistä näyttävin esimerkki on uusi linjakas katos. Arkkitehtityöryhmän (Arkkitehtitoimisto K2S ja Arkkitehdit NRT) näkemyksellä hankalatkin vaatimukset on sovitettu suojelukohteeseen sen arvon ymmärtävällä tavalla. Suunnittelussa on hallittu paitsi iso mittakaava, myös yksityiskohdat ja materiaalit. Laajennukset, jotka ovat pinta-alaltaan alkuperäistä rakennusta suuremmat, täydentävät kokonaisuutta murentamatta stadionin majesteetillista asemaa kaupunkikuvassa.

AALTO-YLIOPISTON UUSI KAMPUSRAKENNUS

Aalto-yliopiston uusi kampusrakennus on korttelikokonaisuus, johon kuuluvat Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun päärakennus Väre, Aalto -yliopiston kauppakorkeakoulu, sekä kauppakeskus A Bloc. Kokonaisuus pohjautuu Verstas Arkkitehtien kilpailuvoittoon vuodelta 2013.

Rikas tilallinen sommittelu ja rakennusmassan jakaminen pienempiin, korkeudeltaan vaihteleviin ’taloihin talon sisällä’ sovittavat kookkaan rakennuksen ympäristöönsä. Kampusrakennuksen sisätiloissa rakennusmassojen väliin jäävät vaihtelevat tilasarjat luovat mahdollisuuksia kohtaamisiin ja monialaiseen tekemiseen. Koulujen erilaisuus on huomioitu sisustuksen ilmeessä ja materiaaliskaalassa: Kauppakorkeakoulun tilat muodostavat materiaaleiltaan ja geometrialtaan eheän ja hallitun kokonaisuuden, joka henkii käyttäjänsä imagoa. Väreessä taidekoulun käsillä tekemisen perinne on tehty näkyväksi kellari- ja maantasokerroksen lasiseinäisissä pajatiloissa, jotka sijoittuvat rakennuksen läpi kulkevien kävelyreittien varrelle.