Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon valitsijaksi valitaan vaikuttaja, joka on tullut tunnetuksi muun alan kuin arkkitehtuurin asiantuntijana. Palkintotuomari tekee valinnan esiraadin valitsemien kohteiden joukosta. Tuomarin valitsee Suomen Arkkitehtiliiton hallitus.
Kuva: Antti Partanen
Tapio Luoma on toiminut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispana vuodesta 2018. Arkkipiispana hän toimii piispainkokouksen, kirkolliskokouksen ja kirkkohallituksen täysistunnon puheenjohtajana.
Arkkipiispa vastaa kirkon kansainvälisistä suhteista ja ekumeenisista yhteyksistä muihin kirkkoihin ja uskontoihin. Arkkipiispa on yhteiskunnallinen vaikuttaja ja kirkon kasvot julkisuudessa. Arkkipiispana hän on yksi piispoista, ensimmäinen vertaistensa joukossa (primus inter pares). Arkkipiispan “istuin” eli päätoimipaikka sijaitsee Turussa.
Tapio Luoma on vihitty papiksi 1987. Oppiarvoltaan hän on teologian tohtori. Väitöskirjan aiheena oli teologian ja luonnontieteiden suhde.
Ennen valintaansa arkkipiispaksi Luoma työskenteli apupappina ja kappalaisena Peräseinäjoella 1987–1998, Ilmajoella kappalaisena 1998–2002 ja vuosina 2002-2012 Seinäjoen kirkkoherrana. Lapuan hiippakunnan pappisasessorina hän toimi 2001–2007 ja Etelä-Pohjanmaan rovastikunnan lääninrovastina 2010–2012. Espoon hiippakunnan piispa hän oli vuosina 2012–2018.
Kirkolliskokouksen jäsen Luoma on ollut vuodesta 2008. Hänet valittiin vuoden papiksi vuonna 2000. Luomalla ja hänen vaimollaan on kolme aikuista lasta ja kuusi lastenlasta.
Tapio Luoma julkaisee podcastia nimeltään Arkkipiispan talossa, jossa tunnetut vieraat käyvät arvokeskustelua arkkipiispan kanssa. Arkkipiispakaudellaan Tapio Luoma on ottanut kantaa muun muassa köyhien aseman ja ihmisarvon puolesta yhteiskunnallisten leikkausten puristuksessa sekä riippumattoman median puolesta.
Arkkipiispana Luoma on myös ajanut samaa sukupuolta olevien parien avioliiton mahdollistamista Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Arkkipiispa Luoma harrastaa laulua.
Asunto-osakeyhtiö Meander
Töölöläiseltä kadulta Meanderin pihaan saapuvaa odottaa yllätys: joka suhteessa suuri rakennus on piilossa korttelin sisällä, jossa jokainen neliömetri on tarkkaan käytetty. Kapea etelänpuoleinen päätyfasadi toivottaa tervetulleeksi ja johdattelee vähä vähältä hahmottamaan portaattomasti nousevan talon kasvavat mittasuhteet.
Talon ainutlaatuinen, kiemurteleva pohjamuoto toistuu samaan muotoon valetuissa ulko-ovien kädensijoissa, mikä kertoo sen käyttökelpoisuudesta koko rakennuksen ”logona”. Talon ensimmäinen kerros muodostaa eräänlaisen jalustan, jonka päällä koko muu rakennus lepää vaivattomasti ja kevyesti. Puun, betonin ja lasin hallitsema sisäpihan julkisivu sulautuu yhteen viihtyisän pihapiirin kanssa.
Sisätiloissa rappukäytävien avaruus tuo ilmavuuden tunteen, jota luonnonvalo korostaa. Myös asunnoissa huomio kiinnittyy valoon ja vaivattomaan pääsyyn lasitetulle parvekkeelle.
Talossa on panostettu asukkaiden käytössä oleviin yhteisiin tiloihin, joista erityisesti voi mainita pienen elokuvateatterin. Näillä ratkaisuilla talo tukee yhteisöllisyyttä tärkeänä osana asumisviihtyvyyttä.
Vuosaaren jätteenpolttolaitos
Miten rakentaa poikkeuksellisen massiivinen tuotantolaitos siten, että se sulautuisi mahdollisimman hyvin ympäristöönsä? Miten saada massiivinen rakennuskompleksi selkeästi ja helposti hahmotettavaan muotoon?
Vuosaaren jätteenpolttolaitosta voi pitää onnistuneena vastauksena näihin kysymyksiin. Kattilarakennuksen selkeät linjat sulkevat sisäänsä putkistojen, käytävien ja teräsrakenteiden monimutkaisen kokonaisuuden.
Rakennuksen ulkopuolella voi nähdä ainoastaan alumiiniset julkisivuelementit, joiden aukoista sisälle pääsee hämmästyttävän runsaasti valoa. Auringonvalo leikittelee elementtien muotoilluilla pinnoilla erityisesti aamuisin ja iltaisin. Erillinen harjakattoinen polttoainerakennus tuo mieleen harmaakivikirkon. Yhteys niiden välillä ei ole ainoastaan muotokielessä, vaan myös siinä, että molemmissa ollaan tekemisissä energian kanssa.
Ulkopintojen vaaleanharmaa väri vallitsee myös kattilarakennuksen sisäpuolella. On helppo huomata, että erilaiset rakenneratkaisut on tehty suuren lämpökattilan ja sen edellyttämän tekniikan ehdoilla. Työntekijät kulkevat kymmeniä metriä korkeassa rakennuksessa käytävillä ja rappusilla, joiden turvallisuuteen voi luottaa.
Jätteenpolttolaitoksen maisemointiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Kaupungin suunnasta lähestyttäessä massiivinen rakennus kyllä erottuu, mutta istutuksilla toteutetut pengerrykset suurelta osin kätkevät valtavan asfalttikentän ja pehmentävät teollista näkymää.
Finlandia-talon peruskorjaus
Yksi suomalaisen modernin arkkitehtuurin ikonisimmista rakennuksista on käynyt läpi mittavan peruskorjauksen. Talossa aikaisemmin käyneelle nyt tehdyt muutokset eivät heti avaudu, mutta tarkemmalla tutustumisella uusi ilme käy selväksi.
Rakennus on tehty saavutettavammaksi ja sen käyttöä on haluttu monipuolistaa esimerkiksi lisäämällä yöpymismahdollisuus. Yleisilme on valoisa, värikäs ja raikas.
Finlandia-talon peruskorjauksessa tavoiteltu ”olohuonemaisuus” tekee arvokkaasta rakennuksesta entistä käyttökelpoisemman ja kutsuvamman tavalla, joka pysyy uskollisena Alvar Aallon alkuperäiselle visiolle ja talon ainutlaatuiselle merkitykselle suomalaisessa arkkitehtuurissa.
Katajanokan Laituri
Puurakenteisen ja runsailla ikkunoilla varustetun, muodoiltaan kaareilevan ja väritykseltään valkoisen rakennuksen havaitseminen tiili-, kivi- ja betonirakenteisten rakennusten keskellä pysäyttää.
Uteliaisuus kasvaa lähestyttäessä ulko-ovea, jonka edessä syntyy yhä selvempi kuva talon erityispiirteistä. Varsinainen yllätys odottaa kuitenkin sisään astuttaessa. Ylöspäin kaartuvat puurakenteet suuren avoimen aulatilan yläpuolella luovat ainutlaatuisen tunnelman, joka kutsuu vierailijaa istahtamaan suuren ympyrän muotoon rakennetulle penkille.
On mahdotonta välttyä katsomasta puisten rakenteiden johdattelemana ylöspäin ja huomaamasta suurta kattoikkunaa, josta saapuva valo luo kuin perustan sille runsaalle valon määrälle, joka tulvehtii rakennuksen sisälle lukuisista ikkunoista.
Katajanokan Laiturissa yhdistyy kaksi toimintoa, joita en aiemmin ole tullut ajatelleeksi todennäköisinä kumppaneina. Stora Enson pääkonttorille sijainti yhtiön itse rakennuttamassa ja omaa toimialaa erinomaisesti kuvaavassa rakennuksessa on mitä luontevin.
Rakennuksen toisessa osassa Sokos-hotellin huoneet tarjoavat yöpyjille ainutlaatuisen miljöön suomalaisen designin ja luontoaiheiden keskellä. Luonnonläheisyys on yhä syvemmin koettavissa kattoterassilla, jossa värikkäiden istutusten keskellä voi ihailla alhaalla avautuvaa kaupunkimaisemaa. Niin ikään rakennuksen avointa luonnetta korostaa, että sitä ei ole tarkoitettu vain yhtiön työntekijöille ja hotellin asiakkaille, vaan kaikille pääovesta sisään astuville.
Katajanokan Laituri tuo tilan kokemiseen uusia ulottuvuuksia. Itsepintaisesti koko talon julkisivun kiertävät ikkunarivistöt ja kattoikkunat häivyttävät tarkkaa rajaa sisä- ja ulkopuolen välillä. Seinät ja katto eivät anna vain suojaa vaan myös kutsuvat vuorovaikutukseen niiden ulkopuolella olevan ympäristön kanssa.
Puu rakennusmateriaalina onnistuu luomaan hetkittäin kokemuksen metsässä kulkemisesta. Konttori- ja hotellitoimintoja varten tehdyssä rakennuksessa saattaa tuntea olevansa jossakin toisessa todellisuudessa.
Katajanokan Laituri jatkaa Stora Enson aiemman pääkonttorin muotokieltä ja tulee samalla lopullisesti vakiinnuttaneeksi paljon keskustelua herättäneen Alvar Aallon suunnitteleman rakennuksen aseman osana Katajanokan siluettia. Tässäkin mielessä Katajanokan Laituri on poikkeuksellisen merkittävästi kaupunkikuvaan vaikuttava rakennus. Samalla se on vahva osoitus suomalaisen puurakentamisen monipuolisista mahdollisuuksista.
Edellä esittämieni näkökohtien perusteella valitsen Katajanokan Laiturin vuoden 2025 Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon saajaksi.