Suomen Arkkitehtiliiton nimeämä esiraati valikoi kolmen edellisen vuoden vuoden aikana valmistuneista rakennuksista kolmesta viiteen palkintoehdokasta. Esiraatiin nimetään puheenjohtaja ja kolme jäsentä, ja esiraadin jäsenyys on kaksivuotinen.
Esiraadin puheenjohtaja
Saija Hollmén (s.1970), TkT, arkkitehti SAFA, on humanitäärisen arkkitehtuurin työelämäprofessori Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksella, sekä taiteellisen ja luovan toiminnan varadekaani Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Hän on perustajajäsen Aalto WiTLAB (Aalto World in Transition Research LAB) -verkostossa, joka keskittyy globaalivastuun ja humanitaarisen kehityksen teemoihin monialaisen yliopistopedagogiikan keinoin. Hollmén on vieraillut opettamassa ja luennoimassa useissa ulkomaisissa yliopistoissa. Hänen tutkimuksensa keskittyy arkkitehtuuriin sosiokulttuurisena rakenteena.
Hollmén on Hollmén Reuter Sandman Arkkitehdit Oy:n ja Ukumbi ry:n perustajajäsen. Ukumbi ry on suomalainen kansalaisjärjestö, joka tarjoaa arkkitehtuuripalveluja yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleville väestöryhmille erityisesti kehittyvissä maissa. Ukumbi ry:lle on myönnetty taiteen valtionpalkinto v. 2009 tunnustuksena ihmistä kunnioittavan ja paikallista kulttuuria vahvistavan arkkitehtuurin edistämisestä kehitysmaissa. Hollmén on voittanut työryhmänsä kanssa useita muita palkintoja, mm. Asko Avonius -palkinnon 2012, Alfred Kordelinin palkinnon 2009 ja Pietilä-palkinnon 2002.
Arkkitehti Mona Schalin johtaa 2003 perustettua Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit -toimistoa. Hän on suunnittelutyössään keskittynyt ennen kaikkea kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjaus- ja restaurointitehtäviin sekä rakennetun kulttuuriympäristön asiantuntijatehtäviin. Hän on vastannut 1950-luvulla rakennetun, Yrjö Lindegrenin suunnitteleman, Käärmetalon peruskorjauksen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta. Käärmetalolle myönnettiin Arkkitehtuurin Finlandia-palkinto 2019. Käärmetalolle on myönnetty Docomomo-järjestön Rehabilitation Award 2021 ja se on myös tämän vuoden Mies van der Rohe Award -palkintoehdokas.
Mona Schalin on toiminut arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin historian opettajana Aalto-yliopistossa ja Tampereen Teknillisessä yliopistossa sekä muun muassa Aarhusin arkkitehtikoulun vierailevana professorina. Hän on julkaissut kaupunkisuunnittelun, maisema-arkkitehtuurin ja arkkitehtuurin historiaa sekä rakennussuojelua ja kaupunkikehitystä käsitteleviä artikkeleita.
Mona Schalin on SAFAn hallituksen ja liittovaltuuston jäsen sekä Svenska Tekniska Vetenskapsakademienin jäsen.
Panu Lehtovuori toimii yhdyskuntasuunnittelun teorian professorina Tampereen yliopiston Arkkitehtuurin yksikössä. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän toimi kaupunkitutkimuksen professorina Viron taideakatemiassa Tallinnassa. Lehtovuoren tutkimustyö pohjautuu kriittiseen kaupunkiteoriaan. Hänen tutkimusaiheitaan ovat julkinen kaupunkitila, tilapäiset käytöt ja muut tämän hetken kaupungille tärkeät toimijuudet, käsitteellinen arkkitehtuuri ja urbanismi sekä syvälliseen yhteiskunnalliseen muutokseen tähtäävä ote puhuttaessa kestävästä kaupungista ja kaupunkisuunnittelusta.
Lehtovuori on osakas SPIN Unitissa, radikaalia kaupunkimuutosta tutkivassa ja kehittävässä kansainvälisessä verkostossa, ja Nordic Urbanismissa, akateemisessa start-upissa, joka keskittyy täydentävään koulutukseen. Hän on maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta valmistelevan työryhmän pysyvä asiantuntija.
Professori, arkkitehti SAFA Tuomo Siitonen (s. 1946) työskentelee omassa toimistossaan Helsingissä. Hän on toiminut Teknillisen korkeakoulun, nykyisen Aalto-yliopiston, arkkitehtuurin professorina 1993–2006 ja virkaan liittyneen Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutin johtajana sekä luennoitsijana ja vierailevana opettajana useassa maassa. Toimiston projekteja ovat mm. Helsingin Oikeustalo, Varman pääkonttori, Joensuun ja Porvoon kirjastot, Moskovan suurlähetystön lisärakennus, Leppäsuon kolmion asuintalot ja lukuisat muut asuntokohteet. Puurakentamista edustavat Porvoonjoen länsirannan asemakaavan ohella Fiskarsin ateljeetalo ja KWUM-keramiikkamuseo.
Siitonen on saanut muun muassa Viljo Revellin muistopalkinnon 1973, Rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun valtionpalkinnon kahdesti 1976 ja 2010, International Brick Award’in 2008 ja Vuoden Betonirakenne -palkinnon kahdesti 1983 ja 2009.