SAFA

Esiraati 2020

Esiraati on valikoinut kolmen viime vuoden aikana valmistuneista rakennuksista viisi palkintoehdokasta. Palkinto voidaan myöntää joko suomalaisen tai ulkomaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston Suomeen suunnittelemasta työstä tai suomalaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston ulkomaille suunnittelemasta työstä. Palkinto myönnetään merkittävän uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta.


Simo Freese 

Arkkitehti Simo Freese (s. 1961) työskentelee Arkkitehtitoimisto Freese Oy:ssä, joka on erikoistunut suojelukohteitten restaurointiin ja tutkimukseen. Toimiston töitä ovat mm. Taiteilijakoti Lallukan peruskorjaus (Arkkitehtuurin Finlandia -finalisti 2018), Suvilahden vanhan sähkö- ja kaasulaitoksen muuttaminen uuteen kulttuurikäyttöön, siellä mm. kaksi sirkuskoulua, sekä Sibeliuksen kotimuseo Ainolan restaurointiarkkitehdin työt. Freesen suunnittelema työväentalo Paasitornin laajennukseksi rakennettu kelluva ravintola Meripaviljonki palkittiin Helsingin kaupungin Rakentamisen Ruusulla. Rakennushistoriaselvityksiä Freese on laatinut mm. Ainolasta, Malmin lentoasemasta, Kansallisteatterin Pienestä näyttämöstä sekä Lallukasta.


Teemu Hirvilammi

Teemu Hirvilammi (s.1974), arkkitehti SAFA, toimii arkkitehtuurin suunnittelijana, opettajana ja tutkijana. Hirvilammi on rakennusopin yliopisto-opettaja Tampereen yliopistossa ja vieraileva professori Guangdong University of Techonologyssä. Hirvilammi on myös palkittu suunnittelija (mm. Pietilä-palkinto, 2010), jonka tärkeimmät suunnittelukohteet ovat taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetta ja Kuokkalan kirkko (LHA). Hirvilammi on toiminut monissa luottamustehtävissä, mm. Rakennustietosäätiön hallitus, Tampereen kaupunkikuvatoimikunta ja Pohjanmaan taidetoimikunta.


Saija Hollmén

Saija Hollmén (s.1970), arkkitehti SAFA, on rakennussuunnittelun lehtori Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksella, sekä taiteellisen ja luovan toiminnan varadekaani Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Hän on perustajajäsen Aalto WiTLAB (Aalto World in Transition Research LAB) -verkostossa, joka keskittyy globaalivastuun ja humanitaarisen kehityksen teemoihin monialaisen yliopistopedagogiikan keinoin. Hollmén on vieraillut opettamassa ja luennoimassa useissa ulkomaisissa yliopistoissa. Hän on viimeistelemässä väitöskirjaansa, joka käsittelee arkkitehtuuria sosiokulttuurisena rakenteena. Saija Hollmén on Hollmén Reuter Sandman Arkkitehdit Oy:n ja Ukumbi ry:n perustajajäsen. Ukumbi ry on suomalainen kansalaisjärjestö, joka tarjoaa arkkitehtuuripalveluja yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleville väestöryhmille erityisesti kehittyvissä maissa. Työryhmän suunnittelema naistentalo Senegaliin, Rufisquen kaupunkiin, on saanut runsaasti kansainvälistä huomiota. Muita projekteja ovat mm. turvakoti perheväkivallan uhreille Moshissa, Tansaniassa, sekä sarja tyttöjen asuntolarakennuksia Tansanian Iringan alueella, joilla tuetaan tyttöjen koulunkäyntiä. Ukumbi ry:lle on myönnetty taiteen valtionpalkinto v. 2009 tunnustuksena ihmistä kunnioittavan ja paikallista kulttuuria vahvistavan arkkitehtuurin edistämisestä kehitysmaissa. Hollmén on voittanut työryhmänsä kanssa useita muita palkintoja, mm. Asko Avonius -palkinnon 2012, Alfred Kordelinin palkinnon 2009 ja Pietilä-palkinnon 2002.


Tuomo Siitonen

Professori, arkkitehti SAFA Tuomo Siitonen (s. 1946) työskentelee omassa toimistossaan Helsingissä. Hän on toiminut Teknillisen korkeakoulun, nykyisen Aalto-yliopiston, arkkitehtuurin professorina 1993–2006 ja virkaan liittyneen Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutin johtajana sekä luennoitsijana ja vierailevana opettajana useassa maassa. Toimiston projekteja ovat mm. Helsingin Oikeustalo, Varman pääkonttori, Joensuun ja Porvoon kirjastot, Moskovan suurlähetystön lisärakennus, Leppäsuon kolmion asuintalot ja lukuisat muut asuntokohteet. Puurakentamista edustavat Porvoonjoen länsirannan asemakaavan ohella Fiskarsin ateljeetalo ja KWUM-keramiikkamuseo. Tuomo Siitonen on saanut muun muassa Viljo Revellin muistopalkinnon 1973, Rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun valtionpalkinnon kahdesti 1976 ja 2010, International Brick Award’in 2008 ja Vuoden Betonirakenne -palkinnon kahdesti 1983 ja 2009.